Millainen on hyvä ja mieluisa kaupunki? Entä millaisia ristiriitoja voi ilmetä suhteutettaessa viheralueita koskevia toiveita ja tarpeita aluesuunnittelun ohjesäännöksiin? Tässä tekstissä pohdin, millä tavoin kaupungin viheralueet vaikuttavat kaupunkilaisten mielenterveyteen ja mitä 3–30–300 viheraluesääntö mahdollistaisi kaupunkialueilla.
Omavaraistieto kiertoon -hankkeessa siirretään omavaraistaitoja koskevaa osaamista sukupolvelta toiselle. Hankkeessa on testattu ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa kehitettyä Tieto kiertoon -toimintamallia. Ensimmäisen toimintakauden satona oli kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä monenlaisen merkityksellisen toiminnan äärellä.
Tämän jakson aiheena on ilmasto- ja ympäristökriisit ja kestävä hyvinvointi. Mikä on nuorten rooli ilmasto- ja ympäristökriisien ratkomisessa? Entä millä keinoin nuoret itse ovat pyrkineet vaikuttamaan ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja näitä koskevaan politiikkaan? Arielan kanssa nuorten toiminnan tavoista ja heidän osallistumistaan tukevista rakenteista ja menetelmistä keskustelevat ALL-YOUTH-hankkeen varajohtaja Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta ja Heta Heiskanen ympäristöministeriöstä.
Nuorten vakava huoli ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista pakottaa pohtimaan uudelleen, mitä hyvinvointi tarkoittaa ja miten sitä voidaan rakentaa aiempaa kestävämmin myös tulevien sukupolvien ja muiden elävien olentojen tarpeet huomioon ottaen.
YK:n jäsenmaat vahvistivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelman, joka ohjaa kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Kestävän kehityksen tavoitteiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. YK:n metsäfoorumi (UNFF) tuottaa tietoa siitä, miten metsiin liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita tuetaan ja toteutetaan globaalisti. Miksi juuri nuorten osallistuminen YK:n metsäfoorumiin on tärkeää, ja miksi heidän äänensä pitää saada kuuluville myös metsäkeskustelussa?
Where is indigenous youth in international conservation regimes? We don’t know, because key international agreements pay no respect to the deeds of the future generations of indigenous peoples.
Saatavilla olevan tiedon jäsentäminen on metsänomistajille vaikeaa. Nuoret metsänomistajat tarvitsevat tukea ja tietoa päätöksenteon tueksi.
Resilienssiä kysytään nyt kaikilta, monet joutuvat punnitsemaan arvomaailmansa uudelleen. Mikä todella onkaan kestävää ja vastuullista? ALL-YOUTH oli mukana tutustumassa maaseudun nuoriin yrittäjiin.
