E-osallistumisella nuoret mukaan päätöksentekoon

Toukokuussa jo viidettä kertaa järjestetyssä Demokratiakorjaamo-tilaisuudessa keskusteltiin suomalaisen demokratian tilasta ja kehittämisestä. Tilaisuuden järjestivät Suomen akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston GROWTH-, PANDEMICS-, STEER- ja YOUNG-ohjelmat.

Nuorten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista pitää huolehtia – evästyksiä hallitusneuvotteluihin

Nuoret arvostavat oikeudenmukaista, yhdenvertaista ja moninaisuuden hyväksyvää yhteiskuntaa, jossa kaikki ihmiset, eläimet ja koko ekosysteemi voivat hyvin. On ensiarvoisen tärkeää, että nuoret voivat luottaa tulevan hallituksen huolehtivan niin hyvinvointivaltion kuin luonnon moninaisuuden jatkuvuudesta. Nuorille on tärkeää tuntea olevansa arvostettuja yhteiskunnan jäseniä. He haluavat tulla kuulluiksi ja osallistua yhteiskunnassa omana itsenään.

Voiko digiosallisuus lisätä nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista?

Digitaalinen kansalaisuus ja erilaisten verkossa tapahtuvien osallistumismahdollisuuksien (digiosallisuuden) kehittäminen on yksi ajankohtaisista nuorisopoliittisista kehittämiskohteista. Mutta mistä digiosallisuudessa on oikein kyse, ja millaisia erityispiirteitä liittyy nuorten digitaaliseen osallistumiseen?

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen puhututti nuoria: maa- ja metsätalousministeriön kokemuksia Digiraadista

Millainen on Oikeusministeriön demokratiapalveluissa toimiva Digiraati? Miten Digiraati-palvelua voi hyödyntää valtionhallinnossa? Miksi valita Digiraati oman työn tueksi? Digiraati-palvelua käytettiin kesällä 2022 maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) valmistelussa. KISS2030-Digiraadissa nuoret antoivat arvokkaita näkemyksiä suunnitelman jatkotyöstöön. Samalla saatiin kokemusta Digiraadin käytöstä ministeriöiden ja nuorten välisessä vuorovaikutuksessa, jota voidaan hyödyntää Digiraati-palvelun kehittämisessä.

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 5: Kohti uutta lähestymistapaa: kriittisiä tulkintoja nuorten osallistumisen ja hyvinvoinnin tutkimuksesta

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista -kirjoitussarjan viimeisessä osassa esitämme ALL-YOUTHin tutkimuksiin pohjautuvan teoreettisen tulkinnan siitä, miten nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen liittyy heidän hyvinvointiinsa. Kirjoitus pohjautuu valmisteilla olevaan englanninkieliseen kirjaan, jossa kokoamme yhteen hankkeen tutkimuksia ja kokeiluja sekä kehitämme uudenlaista teoreettista viitekehystä nuorten osallistumisen ja hyvinvoinnin tutkimukseen.

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 1: Kestävä hyvinvointi ei tarvitse jatkuvaa talouskasvua – mutta se tarvitsee ekologista siirtymää ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa

ALL-YOUTH-tutkimushankkeen blogissa käynnistyy syksyllä 2021 kirjoitussarja, jossa tarkastellaan kestävän hyvinvoinnin käsitettä ja edellytyksiä erilaisista näkökulmista. Sarjan ensimmäisessä osassa haastatellaan BIOS-tutkimusyksiön tutkijaa ja niin & näin -lehden tiedetoimittajaa Ville Lähdettä. BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tarkastelee luonnonvara- ja ympäristökriisien vaikutusta yhteiskuntaan.

Oikeus osallistua – mutta mihin ja missä? Vammaiset lapset ja nuoret poliittisina osallistujina

Suomessa on viime vuosikymmeninä panostettu lasten ja nuorten poliittista osallistumista tukevien rakenteiden ja välineiden kehittämiseen. Tässä kehittämistyössä ja laajemmin lasten ja nuorten osallistumista koskevissa tutkimuksissa ja arvioinneissa on kuitenkin vain harvoin keskusteltu vammaisista lapsista ja nuorista. Yhtä lailla harvassa ovat huomiot heidän puuttumisestaan erilaisilta osallistumisen areenoilta ja käytännöistä.

Avoin kirje työministeri Tuula Haataiselle,

Terveisiä ysiluokkalaisilta!

Me ALL-YOUTH-tutkimushankkeen tutkijat tapasimme Tampereella järjestetyssä Vaikuta! -päivässä yli 130 ysiluokkalaista nuorta, joiden ajatuksia tulevaisuuden työelämästä lupasimme tuoda tietoosi. Samalla nuoret saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua tulevaisuuden työelämään koskevaan keskusteluun. Se, millaiseksi tulevaisuuden työelämä muotoutuu, on tärkeä asia monille nuorille, mutta heidän ajatuksensa jäävät usein kuulematta.