yhdenvertaisuus

Avoin kirje työministeri Tuula Haataiselle,

kirjoittaja

Terveisiä ysiluokkalaisilta!

Me ALL-YOUTH-tutkimushankkeen tutkijat tapasimme Tampereella järjestetyssä Vaikuta! -päivässä yli 130 ysiluokkalaista nuorta, joiden ajatuksia tulevaisuuden työelämästä lupasimme tuoda tietoosi. Samalla nuoret saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua tulevaisuuden työelämään koskevaan keskusteluun. Se, millaiseksi tulevaisuuden työelämä muotoutuu, on tärkeä asia monille nuorille, mutta heidän ajatuksensa jäävät usein kuulematta.

Edistääkö laajennettu oppivelvollisuus nuorten yhdenvertaisuutta?

kirjoittaja

Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen on herättänyt paljon julkista keskustelua. Laajennetun oppivelvollisuuden toivotaan edistävän yhdenvertaisuutta ja kansallista osaamistasoa, mutta epäselvää on miten laajennettu oppivelvollisuus vaikuttaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen pitemmällä aikavälillä. Oppivelvollisuuden tasa-arvotavoitteiden toteutuminen edellyttääkin oppivelvollisuuslain vaikutusten arviointia ja seurantaa lasten ja nuorten näkökulmasta.

Onko nuorilla oikeus osallistua keskusteluun tulevaisuudesta?

kirjoittaja

Koronakriisin yhteiskunnallisista vaikutuksista käydään tällä hetkellä intensiivistä keskustelua. Poikkeustilanne on heikentänyt työllisyyttä ja vähentänyt työpaikkoja. Vaikka huoli nuorten asemasta työmarkkinoilla on perusteltua, keskustelua käydään varsin yksipuolisesti. Syrjäytymiskeskustelun hegemoninen asema voi peittää alleen monia tärkeitä ulottuvuuksia, jotka liittyvät nuorten työelämäsuhteeseen tai laajemmin työn merkityksiin yhteiskunnallisena osallisuutena. On tärkeää pohtia, voivatko vahvistunut syrjäytymispuhe ja sen mukaiset toimenpiteet lisätä nuorten paineita löytää oma työelämäpolkunsa.

Tutkien ja tarinoiden – tutkimuksia ja kokeiluja pakolaistaustaisten nuorten kanssa

kirjoittaja

Suomessa asuvat pakolaistaustaiset nuoret ovat monin tavoin leimattu ryhmä. Heistä puhutaan julkisessa keskustelussa usein uhreina, riskeinä tai uhkina, ja heidän oletetaan tarvitsevan paljon tukea päästäkseen elämässään eteenpäin. Pakolaistaustaiset nuoret kokevat yhteiskunnassa syrjintää, mutta siitä huolimatta he tekevät kovasti töitä tullakseen hyväksytyksi suomalaisten joukkoon.

Varhaisen itsenäistymisen odotus kaipaa ravistelua – kolme näkökulmaa kohti kestävämpiä itsenäistymisen polkuja

kirjoittaja

Nuoret toivovat oikeutta omantahtiseen itsenäistymiseen. Pyöreän pöydän keskustelussa pohdittiin, millaiset palvelut, kohtaamiset, politiikka ja yhteiskunnalliset arvot mahdollistavat tämän.

Itsenäistyvät nuoret osana yhteiskuntaa

kirjoittaja

Täysi-ikäistyminen on rajapyykki, jonka myötä nuoreen kohdistuu uudenlaisia odotuksia. Täyttäessään 18 vuotta nuori muuttuu viralliselta asemaltaan hetkessä vajaavaltaisesta ”lapsesta” ”aikuiseksi”, täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Itsenäistyminen on kuitenkin paljon pidempi prosessi, ja itsenäistymiseen liittyviä taitoja harjoitellaan varhaislapsuudesta saakka. Tutkimuksemme mukaan itsenäistymisen kysymyksiin tukea saaneet nuoret haluavat olla aktiivisia ja arvostusta nauttivia yhteiskunnan jäseniä.

Koronakriisi toi nuorten elämän eriarvoisuudet näkyviin

kirjoittaja

Koronaviruksesta seurannut yhteiskunnallinen poikkeustilanne uhkaa monin tavoin nuorten oikeuksia kasvuun, hyvään elämään, turvallisuuteen ja suojeluun sekä kuulluksi tulemiseen. Tehdyt päätökset ja rajoitustoimet vaikuttavat erilaisissa elämäntilanteissa eläviin nuoriin ja nuoriin aikuisiin eri tavoin. Samalla on tuotettu hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä riskejä, jotka kohdistuvat kaikkiin nuoriin.

Yhdenvertaisen kaupunkielämisen koeajo – testailemassa esteettömyyttä Helsingissä

kirjoittaja

Esteettömyyden tilanne Helsingissä vaikuttaa olevan melko hyvä, mutta parantamisen varaa on. Tutkija Eero Saukkonen teki kaupunkikierroksen pyörätuolilla liikkuvan Samin kanssa.