yhdenvertaisuus

Oppivelvollisuuden laajentaminen on lisännyt ongelmia toisen asteen opiskelijoiden ja opettajien arjessa – tukea tarvitaan lisää, mutta resurssit puuttuvat

kirjoittaja

Tammikuussa 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuden laajenemisen myötä perusopetuksen päättävällä nuorella on velvollisuus jatkaa opintoja, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai hän on suorittanut tutkinnon toisella asteella. Uudistus on herättänyt paljon keskustelua, ja siitä on esitetty myös kriittisiä arvioita. Tässä kirjoituksessa oppivelvollisuuden laajentamista pohditaan koulutusvalintojaan tekevien nuorten sekä ammatillisen koulutuksen opettajien kokemusten ja ajatusten näkökulmasta. Sekä nuorten että opettajien näkemys on, että uudistus on lisännyt ohjauksen ja tukipalvelujen tarvetta.

Puheenvuoroja nuorista ja tulevaisuudesta – Nuoret ja yhdenvertaisuus (jakso 4)

kirjoittaja

Tässä jaksossa keskustellaan nuorista ja yhdenvertaisuudesta tutkimuksen ja käytännön nuorisotyön näkökulmista. Miten nuoret näkevät yhdenvertaisuuden tilanteen ja tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa? Entä miten nuoret itse tai nuorten kanssa toimivat aikuiset voivat edistää yhdenvertaisuutta ja täten vaikuttaa vähemmistöjen asemaan Suomessa? Arielan kanssa keskustelemassa ovat Reetta Mietola ALL-YOUTH-hankkeesta sekä Aila Palmroos ja Leif Palmroos Jyväskylän romaninuoret ry:stä.

Harrastamisen yhdenvertaisuus romaninuorten näkökulmasta

kirjoittaja

Nuorten harrastamista pidetään tärkeänä asiana, ja esimerkiksi Nuorisolain tavoitteena on tukea nuorten harrastamista sekä edistää yhdenvertaisuutta. Vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten harrastuksissa kokema kiusaaminen ja syrjintä ovat kuitenkin huomattavan yleisiä ilmiöitä. Toistaiseksi tiedetään yllättävän vähän siitä, mitä erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret ajattelevat harrastamisesta. Tässä kirjoituksessa analysoin romaninuorten näkemyksiä harrastamisen haasteista.

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 3: Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointi on heikompaa kuin suomalaistaustaisten – mutta kaikkien hyvinvointi jää jälkeen muista Pohjoismaista

kirjoittaja

Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksen järjestämässä tutkimuswebinaarissa 7.12.2021 esiteltiin viimeaikaista tutkimustietoa Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vaikka heidän hyvinvointinsa on monilla mittareilla arvioituna heikompaa kuin suomalaistaustaisten lasten ja nuorten, tutkijoilla oli myös hyviä uutisia.

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 2: Mitä kestävä hyvinvointi merkitsee nuorille? Ei rahaa vaan luonnosta ja toisista välittämistä

kirjoittaja

Nuorten vakava huoli ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista pakottaa pohtimaan uudelleen, mitä hyvinvointi tarkoittaa ja miten sitä voidaan rakentaa aiempaa kestävämmin myös tulevien sukupolvien ja muiden elävien olentojen tarpeet huomioon ottaen.

Oikeus osallistua – mutta mihin ja missä? Vammaiset lapset ja nuoret poliittisina osallistujina

kirjoittaja

Suomessa on viime vuosikymmeninä panostettu lasten ja nuorten poliittista osallistumista tukevien rakenteiden ja välineiden kehittämiseen. Tässä kehittämistyössä ja laajemmin lasten ja nuorten osallistumista koskevissa tutkimuksissa ja arvioinneissa on kuitenkin vain harvoin keskusteltu vammaisista lapsista ja nuorista. Yhtä lailla harvassa ovat huomiot heidän puuttumisestaan erilaisilta osallistumisen areenoilta ja käytännöistä.

Nuorten aikuisten koronakokemukset – piiloon jääviä kertomuksia arjesta kriisin varjossa

kirjoittaja

Koronakriisiä koskevassa julkisessa keskustelussa ollaan huolissaan pandemian vaikutuksista nuoriin. Hyvin vähän tiedetään kuitenkin siitä, miten nuoret itse kokevat korona-arjen. Tässä kirjoituksessa analysoimme haastattelemiemme nuorten aikuisten kertomuksia siitä, millaista on elää nuoruutta korona-aikana.  Nuorten korona-arkea koskeva tutkimuksemme tuo tärkeän ja toistaiseksi puuttuvan näkökulman koronasta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka perustuu pitkälti määrälliseen tietoon koronan vaikutuksista.