Millainen on hyvä ja mieluisa kaupunki? Entä millaisia ristiriitoja voi ilmetä suhteutettaessa viheralueita koskevia toiveita ja tarpeita aluesuunnittelun ohjesäännöksiin? Tässä tekstissä pohdin, millä tavoin kaupungin viheralueet vaikuttavat kaupunkilaisten mielenterveyteen ja mitä 3–30–300 viheraluesääntö mahdollistaisi kaupunkialueilla.
Työmarkkinakansalaisuudesta on tullut normi ja malli, joka määrittää monien nuorten käsityksiä siitä, miten yhteiskunnassa tulee toimia, jotta siinä tulee hyväksytyksi. Työmarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet yhä epävarmemmiksi ja vaativammiksi, ja nuorten työelämään pääsy ja siinä pärjääminen ovat vaikeutuneet. Nuoret kokevat yhä enemmän paineita, millä on vaikutuksia myös heidän hyvinvointiinsa.
Koronakriisiä koskevassa julkisessa keskustelussa ollaan huolissaan pandemian vaikutuksista nuoriin. Hyvin vähän tiedetään kuitenkin siitä, miten nuoret itse kokevat korona-arjen. Tässä kirjoituksessa analysoimme haastattelemiemme nuorten aikuisten kertomuksia siitä, millaista on elää nuoruutta korona-aikana. Nuorten korona-arkea koskeva tutkimuksemme tuo tärkeän ja toistaiseksi puuttuvan näkökulman koronasta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka perustuu pitkälti määrälliseen tietoon koronan vaikutuksista.
Koronakriisin yhteiskunnallisista vaikutuksista käydään tällä hetkellä intensiivistä keskustelua. Poikkeustilanne on heikentänyt työllisyyttä ja vähentänyt työpaikkoja. Vaikka huoli nuorten asemasta työmarkkinoilla on perusteltua, keskustelua käydään varsin yksipuolisesti. Syrjäytymiskeskustelun hegemoninen asema voi peittää alleen monia tärkeitä ulottuvuuksia, jotka liittyvät nuorten työelämäsuhteeseen tai laajemmin työn merkityksiin yhteiskunnallisena osallisuutena. On tärkeää pohtia, voivatko vahvistunut syrjäytymispuhe ja sen mukaiset toimenpiteet lisätä nuorten paineita löytää oma työelämäpolkunsa.
Suomessa asuvat pakolaistaustaiset nuoret ovat monin tavoin leimattu ryhmä. Heistä puhutaan julkisessa keskustelussa usein uhreina, riskeinä tai uhkina, ja heidän oletetaan tarvitsevan paljon tukea päästäkseen elämässään eteenpäin. Pakolaistaustaiset nuoret kokevat yhteiskunnassa syrjintää, mutta siitä huolimatta he tekevät kovasti töitä tullakseen hyväksytyksi suomalaisten joukkoon.
Nuoret toivovat oikeutta omantahtiseen itsenäistymiseen. Pyöreän pöydän keskustelussa pohdittiin, millaiset palvelut, kohtaamiset, politiikka ja yhteiskunnalliset arvot mahdollistavat tämän.
Lukiot siirtyvät taas etäopetukseen. Museot, kirjastot ja teatterit on suljettu. Syksyn koronauutisointiin tuli valopilkku, kun rokotteen tiimoilta saatiin hyviä uutisia. Nyt Uudellamaalla ollaan kuitenkin jälleen rajoitteiden edessä ja elämä kutistuu enemmän neljän seinän sisälle. Koronarajoitteet tuntuvat erityisesti nuorilla, joiden elämään kuuluu yleensä paljon sosiaalisia kontakteja ja harrastuksia. Nuoret ovat myös tilanteessa, jossa tuleva työura on vasta suunnitteilla tai aluillaan. Miltä korona-aika on nuorista tuntunut, ja miten se on vaikuttanut nuorten ajatuksiin tulevaisuudesta? Tässä blogikirjoituksessa esittelen valokuvaprojektin, jossa kuvasin ja haastattelin lyhyesti helsinkiläisiä nuoria näistä teemoista.
Täysi-ikäistyminen on rajapyykki, jonka myötä nuoreen kohdistuu uudenlaisia odotuksia. Täyttäessään 18 vuotta nuori muuttuu viralliselta asemaltaan hetkessä vajaavaltaisesta ”lapsesta” ”aikuiseksi”, täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Itsenäistyminen on kuitenkin paljon pidempi prosessi, ja itsenäistymiseen liittyviä taitoja harjoitellaan varhaislapsuudesta saakka. Tutkimuksemme mukaan itsenäistymisen kysymyksiin tukea saaneet nuoret haluavat olla aktiivisia ja arvostusta nauttivia yhteiskunnan jäseniä.
