Puheenvuoroja nuorista ja tulevaisuudesta – Nuoret puhuvat tulevaisuudesta (jakso 7)

Viimeisessä jaksossa podcastin teemoja puretaan nuorten voimin. Arielan vieraana ovat Ida Päykkönen, Selma Tikkamäki ja Venla Puolakka. Keskustelussa Ida, Selma ja Venla kertovat, miltä podcastin muissa jaksoissa käydyt keskustelut näyttäytyvät heille ja heidän arkensa näkökulmasta: missä asioissa ja millä keinoin heidän arkisissa ympäristöissä toteutuu nuorten kuuleminen, ja toisaalta miltä tuntuu kun kuulemisesta ei seuraa mitään. Entä miltä näyttää tulevaisuuden työelämä ysiluokkalaisen hektisestä kouluarjesta käsin?

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 4: Nuori kansalainen – arvokas ammattilainen ja yhteiskunnan jäsen? Kriittisen tutkimuksen näkökulmia nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen

Työmarkkinakansalaisuudesta on tullut normi ja malli, joka määrittää monien nuorten käsityksiä siitä, miten yhteiskunnassa tulee toimia, jotta siinä tulee hyväksytyksi. Työmarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet yhä epävarmemmiksi ja vaativammiksi, ja nuorten työelämään pääsy ja siinä pärjääminen ovat vaikeutuneet. Nuoret kokevat yhä enemmän paineita, millä on vaikutuksia myös heidän hyvinvointiinsa.

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 2: Mitä kestävä hyvinvointi merkitsee nuorille? Ei rahaa vaan luonnosta ja toisista välittämistä

Nuorten vakava huoli ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista pakottaa pohtimaan uudelleen, mitä hyvinvointi tarkoittaa ja miten sitä voidaan rakentaa aiempaa kestävämmin myös tulevien sukupolvien ja muiden elävien olentojen tarpeet huomioon ottaen.

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 1: Kestävä hyvinvointi ei tarvitse jatkuvaa talouskasvua – mutta se tarvitsee ekologista siirtymää ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa

ALL-YOUTH-tutkimushankkeen blogissa käynnistyy syksyllä 2021 kirjoitussarja, jossa tarkastellaan kestävän hyvinvoinnin käsitettä ja edellytyksiä erilaisista näkökulmista. Sarjan ensimmäisessä osassa haastatellaan BIOS-tutkimusyksiön tutkijaa ja niin & näin -lehden tiedetoimittajaa Ville Lähdettä. BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tarkastelee luonnonvara- ja ympäristökriisien vaikutusta yhteiskuntaan.

Nuorten aikuisten koronakokemukset – piiloon jääviä kertomuksia arjesta kriisin varjossa

Koronakriisiä koskevassa julkisessa keskustelussa ollaan huolissaan pandemian vaikutuksista nuoriin. Hyvin vähän tiedetään kuitenkin siitä, miten nuoret itse kokevat korona-arjen. Tässä kirjoituksessa analysoimme haastattelemiemme nuorten aikuisten kertomuksia siitä, millaista on elää nuoruutta korona-aikana.  Nuorten korona-arkea koskeva tutkimuksemme tuo tärkeän ja toistaiseksi puuttuvan näkökulman koronasta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka perustuu pitkälti määrälliseen tietoon koronan vaikutuksista.

Avoin kirje työministeri Tuula Haataiselle,

Terveisiä ysiluokkalaisilta!

Me ALL-YOUTH-tutkimushankkeen tutkijat tapasimme Tampereella järjestetyssä Vaikuta! -päivässä yli 130 ysiluokkalaista nuorta, joiden ajatuksia tulevaisuuden työelämästä lupasimme tuoda tietoosi. Samalla nuoret saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua tulevaisuuden työelämään koskevaan keskusteluun. Se, millaiseksi tulevaisuuden työelämä muotoutuu, on tärkeä asia monille nuorille, mutta heidän ajatuksensa jäävät usein kuulematta.

Miksi nuorten ääni pitää saada kuuluville YK:n metsäfoorumissa?

YK:n jäsenmaat vahvistivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelman, joka ohjaa kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Kestävän kehityksen tavoitteiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. YK:n metsäfoorumi (UNFF) tuottaa tietoa siitä, miten metsiin liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita tuetaan ja toteutetaan globaalisti. Miksi juuri nuorten osallistuminen YK:n metsäfoorumiin on tärkeää, ja miksi heidän äänensä pitää saada kuuluville myös metsäkeskustelussa?

Edistääkö laajennettu oppivelvollisuus nuorten yhdenvertaisuutta?

Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen on herättänyt paljon julkista keskustelua. Laajennetun oppivelvollisuuden toivotaan edistävän yhdenvertaisuutta ja kansallista osaamistasoa, mutta epäselvää on miten laajennettu oppivelvollisuus vaikuttaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen pitemmällä aikavälillä. Oppivelvollisuuden tasa-arvotavoitteiden toteutuminen edellyttääkin oppivelvollisuuslain vaikutusten arviointia ja seurantaa lasten ja nuorten näkökulmasta.