Uudistettu ilmastolaki lausuntokierroksella – toteutuuko nuorten unelma vahvemmasta ilmastopolitiikasta?

Ilmastonmuutos ylisukupolvisena globaalina kriisinä koskettaa erityisesti nuoria ja nuorten mahdollisuutta hyvään elämään. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa ilmastolakiluonnoksessa nuorten peräänkuuluttamat rohkeammat päästövähennystavoitteet on huomioitu, mutta nuorten osallistumisen edistäminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa jättää tulkinnan varaa. Ilmastolakiluonnosta voi kommentoida 6.9.2021 asti Lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta.  

Avoin kirje työministeri Tuula Haataiselle,

Terveisiä ysiluokkalaisilta!

Me ALL-YOUTH-tutkimushankkeen tutkijat tapasimme Tampereella järjestetyssä Vaikuta! -päivässä yli 130 ysiluokkalaista nuorta, joiden ajatuksia tulevaisuuden työelämästä lupasimme tuoda tietoosi. Samalla nuoret saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua tulevaisuuden työelämään koskevaan keskusteluun. Se, millaiseksi tulevaisuuden työelämä muotoutuu, on tärkeä asia monille nuorille, mutta heidän ajatuksensa jäävät usein kuulematta.

Miksi nuorten ääni pitää saada kuuluville YK:n metsäfoorumissa?

YK:n jäsenmaat vahvistivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelman, joka ohjaa kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Kestävän kehityksen tavoitteiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. YK:n metsäfoorumi (UNFF) tuottaa tietoa siitä, miten metsiin liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita tuetaan ja toteutetaan globaalisti. Miksi juuri nuorten osallistuminen YK:n metsäfoorumiin on tärkeää, ja miksi heidän äänensä pitää saada kuuluville myös metsäkeskustelussa?

Tutkien ja tarinoiden – tutkimuksia ja kokeiluja pakolaistaustaisten nuorten kanssa

Suomessa asuvat pakolaistaustaiset nuoret ovat monin tavoin leimattu ryhmä. Heistä puhutaan julkisessa keskustelussa usein uhreina, riskeinä tai uhkina, ja heidän oletetaan tarvitsevan paljon tukea päästäkseen elämässään eteenpäin. Pakolaistaustaiset nuoret kokevat yhteiskunnassa syrjintää, mutta siitä huolimatta he tekevät kovasti töitä tullakseen hyväksytyksi suomalaisten joukkoon.

Havaintoja Tieteiden yön Muutosmysteeristä

Tammikuisessa Tieteiden yössä ALL-YOUTHin, AllegraLabin, Eurostorien, SITRAn ja Tutkitusti –verkoston tutkijat kokoontuivat pohtimaan arvojen ja ideaalien, kestävyyden ja muutoksen teemoja sekä keskustelun roolia näillä aihealueilla. Kriisit voivat olla taitekohtia muutokselle, jossa nuorten vaikuttamisen ja toiminnan teot vaativat tunnistamista.

The (non-)Participation of Indigenous Youth in International Conservation Law

Where is indigenous youth in international conservation regimes? We don’t know, because key international agreements pay no respect to the deeds of the future generations of indigenous peoples.

Ei koskaan liikaa inklusiivisuutta, itsekriittisyyttä ja yhteistyötä – Miten tehdä vähemmistönuorten yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tehokkaampaa?

ALL-YOUTH –hanke järjesti marraskuussa nuorten eurooppalaista aktivismia käsitelleen webinaarin All Youth Want to Change Their Europe. Webinaarin keskeisiä teemoja olivat vaikuttaminen EU-tasolla, sukupolvien välinen yhteistyö ja intersektionaaliset syrjinnän muodot, sekä liittoumien rakentaminen eri vähemmistöjen välille niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Pohdin blogissa webinaarin keskusteluihin pohjautuen millaisella toiminnan kentällä nuoret aktivistit pyrkivät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin. Käsittelen tässä nuorten aktivismiin liittyviä keskeisiä toiminnan haasteita ja kehittämisen mahdollisuuksia päätöksentekoinstituutioiden, kansalaisyhteiskunnan ja nuorten omien järjestöjen toimintakulttuurien näkökulmista.

Itsenäistyvät nuoret osana yhteiskuntaa

Täysi-ikäistyminen on rajapyykki, jonka myötä nuoreen kohdistuu uudenlaisia odotuksia. Täyttäessään 18 vuotta nuori muuttuu viralliselta asemaltaan hetkessä vajaavaltaisesta ”lapsesta” ”aikuiseksi”, täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Itsenäistyminen on kuitenkin paljon pidempi prosessi, ja itsenäistymiseen liittyviä taitoja harjoitellaan varhaislapsuudesta saakka. Tutkimuksemme mukaan itsenäistymisen kysymyksiin tukea saaneet nuoret haluavat olla aktiivisia ja arvostusta nauttivia yhteiskunnan jäseniä.