Toukokuussa jo viidettä kertaa järjestetyssä Demokratiakorjaamo-tilaisuudessa keskusteltiin suomalaisen demokratian tilasta ja kehittämisestä. Tilaisuuden järjestivät Suomen akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston GROWTH-, PANDEMICS-, STEER- ja YOUNG-ohjelmat.
Digitaalinen kansalaisuus ja erilaisten verkossa tapahtuvien osallistumismahdollisuuksien (digiosallisuuden) kehittäminen on yksi ajankohtaisista nuorisopoliittisista kehittämiskohteista. Mutta mistä digiosallisuudessa on oikein kyse, ja millaisia erityispiirteitä liittyy nuorten digitaaliseen osallistumiseen?
Nuorten harrastamista pidetään tärkeänä asiana, ja esimerkiksi Nuorisolain tavoitteena on tukea nuorten harrastamista sekä edistää yhdenvertaisuutta. Vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten harrastuksissa kokema kiusaaminen ja syrjintä ovat kuitenkin huomattavan yleisiä ilmiöitä. Toistaiseksi tiedetään yllättävän vähän siitä, mitä erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret ajattelevat harrastamisesta. Tässä kirjoituksessa analysoin romaninuorten näkemyksiä harrastamisen haasteista.
Millainen on Oikeusministeriön demokratiapalveluissa toimiva Digiraati? Miten Digiraati-palvelua voi hyödyntää valtionhallinnossa? Miksi valita Digiraati oman työn tueksi? Digiraati-palvelua käytettiin kesällä 2022 maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) valmistelussa. KISS2030-Digiraadissa nuoret antoivat arvokkaita näkemyksiä suunnitelman jatkotyöstöön. Samalla saatiin kokemusta Digiraadin käytöstä ministeriöiden ja nuorten välisessä vuorovaikutuksessa, jota voidaan hyödyntää Digiraati-palvelun kehittämisessä.
Digiraati on verkkopalvelu, jonka tavoitteena on mahdollistaa ja edistää nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Digiraadin prototyypin kehitystyö aloitettiin vuonna 2019 Tampereen yliopistolla osana ALL-YOUTH-hanketta. Alkuvuonna 2020 julkaistiin …
Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista -kirjoitussarjan viimeisessä osassa esitämme ALL-YOUTHin tutkimuksiin pohjautuvan teoreettisen tulkinnan siitä, miten nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen liittyy heidän hyvinvointiinsa. Kirjoitus pohjautuu valmisteilla olevaan englanninkieliseen kirjaan, jossa kokoamme yhteen hankkeen tutkimuksia ja kokeiluja sekä kehitämme uudenlaista teoreettista viitekehystä nuorten osallistumisen ja hyvinvoinnin tutkimukseen.
Onko työpaja epäonnistunut, jos nuoret eivät osallistua aikuisten olettamilla tavoilla ja toimi työpajan ennakkoon suunnitellun ohjelman ja tehtävänannon mukaisesti? Mitä trollaaminen ja huumori kertovat nuorten osallisuudesta ja vaikuttamisesta?
Suomessa on viime vuosikymmeninä panostettu lasten ja nuorten poliittista osallistumista tukevien rakenteiden ja välineiden kehittämiseen. Tässä kehittämistyössä ja laajemmin lasten ja nuorten osallistumista koskevissa tutkimuksissa ja arvioinneissa on kuitenkin vain harvoin keskusteltu vammaisista lapsista ja nuorista. Yhtä lailla harvassa ovat huomiot heidän puuttumisestaan erilaisilta osallistumisen areenoilta ja käytännöistä.
