Oppivelvollisuuden laajentaminen on lisännyt ongelmia toisen asteen opiskelijoiden ja opettajien arjessa – tukea tarvitaan lisää, mutta resurssit puuttuvat

Tammikuussa 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuden laajenemisen myötä perusopetuksen päättävällä nuorella on velvollisuus jatkaa opintoja, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai hän on suorittanut tutkinnon toisella asteella. Uudistus on herättänyt paljon keskustelua, ja siitä on esitetty myös kriittisiä arvioita. Tässä kirjoituksessa oppivelvollisuuden laajentamista pohditaan koulutusvalintojaan tekevien nuorten sekä ammatillisen koulutuksen opettajien kokemusten ja ajatusten näkökulmasta. Sekä nuorten että opettajien näkemys on, että uudistus on lisännyt ohjauksen ja tukipalvelujen tarvetta.

Edistääkö laajennettu oppivelvollisuus nuorten yhdenvertaisuutta?

Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen on herättänyt paljon julkista keskustelua. Laajennetun oppivelvollisuuden toivotaan edistävän yhdenvertaisuutta ja kansallista osaamistasoa, mutta epäselvää on miten laajennettu oppivelvollisuus vaikuttaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen pitemmällä aikavälillä. Oppivelvollisuuden tasa-arvotavoitteiden toteutuminen edellyttääkin oppivelvollisuuslain vaikutusten arviointia ja seurantaa lasten ja nuorten näkökulmasta.