Millainen on hyvä ja mieluisa kaupunki? Entä millaisia ristiriitoja voi ilmetä suhteutettaessa viheralueita koskevia toiveita ja tarpeita aluesuunnittelun ohjesäännöksiin? Tässä tekstissä pohdin, millä tavoin kaupungin viheralueet vaikuttavat kaupunkilaisten mielenterveyteen ja mitä 3–30–300 viheraluesääntö mahdollistaisi kaupunkialueilla.
Nuoret arvostavat oikeudenmukaista, yhdenvertaista ja moninaisuuden hyväksyvää yhteiskuntaa, jossa kaikki ihmiset, eläimet ja koko ekosysteemi voivat hyvin. On ensiarvoisen tärkeää, että nuoret voivat luottaa tulevan hallituksen huolehtivan niin hyvinvointivaltion kuin luonnon moninaisuuden jatkuvuudesta. Nuorille on tärkeää tuntea olevansa arvostettuja yhteiskunnan jäseniä. He haluavat tulla kuulluiksi ja osallistua yhteiskunnassa omana itsenään.
Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista -kirjoitussarjan viimeisessä osassa esitämme ALL-YOUTHin tutkimuksiin pohjautuvan teoreettisen tulkinnan siitä, miten nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen liittyy heidän hyvinvointiinsa. Kirjoitus pohjautuu valmisteilla olevaan englanninkieliseen kirjaan, jossa kokoamme yhteen hankkeen tutkimuksia ja kokeiluja sekä kehitämme uudenlaista teoreettista viitekehystä nuorten osallistumisen ja hyvinvoinnin tutkimukseen.
Työmarkkinakansalaisuudesta on tullut normi ja malli, joka määrittää monien nuorten käsityksiä siitä, miten yhteiskunnassa tulee toimia, jotta siinä tulee hyväksytyksi. Työmarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet yhä epävarmemmiksi ja vaativammiksi, ja nuorten työelämään pääsy ja siinä pärjääminen ovat vaikeutuneet. Nuoret kokevat yhä enemmän paineita, millä on vaikutuksia myös heidän hyvinvointiinsa.
Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksen järjestämässä tutkimuswebinaarissa 7.12.2021 esiteltiin viimeaikaista tutkimustietoa Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vaikka heidän hyvinvointinsa on monilla mittareilla arvioituna heikompaa kuin suomalaistaustaisten lasten ja nuorten, tutkijoilla oli myös hyviä uutisia.
Nuorten vakava huoli ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista pakottaa pohtimaan uudelleen, mitä hyvinvointi tarkoittaa ja miten sitä voidaan rakentaa aiempaa kestävämmin myös tulevien sukupolvien ja muiden elävien olentojen tarpeet huomioon ottaen.
Nuoret toivovat oikeutta omantahtiseen itsenäistymiseen. Pyöreän pöydän keskustelussa pohdittiin, millaiset palvelut, kohtaamiset, politiikka ja yhteiskunnalliset arvot mahdollistavat tämän.
Koronaviruksesta seurannut yhteiskunnallinen poikkeustilanne uhkaa monin tavoin nuorten oikeuksia kasvuun, hyvään elämään, turvallisuuteen ja suojeluun sekä kuulluksi tulemiseen. Tehdyt päätökset ja rajoitustoimet vaikuttavat erilaisissa elämäntilanteissa eläviin nuoriin ja nuoriin aikuisiin eri tavoin. Samalla on tuotettu hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä riskejä, jotka kohdistuvat kaikkiin nuoriin.
