Koronakriisi uhkaa nuorten hyvinvointia – nuorisotyö valppaana

Kuva: Tim Marshall / Unsplash

Nuorisotyö on osoittanut joustavuutensa koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Nuorten palvelut on siirretty ripeästi verkkoon. Nuoret ovat saaneet keskustella kriisin aiheuttamista peloista ja ahdistavista tunteista sekä ylläpitää sosiaalisia suhteita. Poikkeustilanne on toisaalta herättänyt monissa nuorissa halun auttaa ja toimia yhteisöjensä hyväksi. Samaan aikaan erityisesti haavoittuvissa elämäntilanteissa elävien nuorten tilanteet huolestuttavat nuorisotyön ammattilaisia. Yhteiskunnallamme on suuri vastuu siitä, että kaikki pysyvät mukana eikä korona heikennä nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Jo useamman viikon ajan olemme eläneet koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Taistelu viruksen leviämistä vastaan on mullistanut ihmisten arjen ennennäkemättömällä tavalla ja pakottanut koko yhteiskunnan palveluineen etsimään uusia toimintatapoja tilanteessa, jossa fyysiset kontaktit on pidettävä minimissä.

Poikkeustilanne on haastanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin. Tuoreen kyselyn mukaan seitsemän kymmenestä 13-19-vuotiaasta nuoresta kokee viruksen tuoneen elämään uusia huolia tai pahentaneen entisiä. Yli puolet kertoo ahdistuksesta, yksinäisyydestä, jaksamattomuudesta, väsymyksestä, koulunkäynnin haasteista, keskittymisvaikeuksista, mielialan vaihteluista ja uniongelmista. Kolmellatoista prosentilla on ollut itsetuhoisia ajatuksia kriisin vuoksi. Toisaalta osa nuorista kokee poikkeustilanteen myös helpottaneen elämää: opiskelu tuntuu nyt kevyemmältä, stressi on vähentynyt ja vapaa-aika lisääntynyt.

Nuorten pärjääminen kriisissä huolestuttaa nuorten parissa toimivia ammattilaisia. Kriittistä keskustelua on aiheuttanut muun muassa se, että osa kunnista ja kaupungeista on supistanut nuorille suunnattuja palveluja. Nuorisotyöntekijöitä on lomautettu tai siirretty muihin tehtäviin. Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi Hyvinkäällä nuorisotyöntekijät ovat jatkaneet työtehtävissään, mutta palvelut siirrettiin heti kriisin alussa ripeästi verkkoon. Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan julkisessa kannanotossa vedotaan siihen, että nuorten elämän peruspilarien horjuessa turvallisia aikuiskontakteja tarjoavia nuorisotyöntekijöitä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Lastensuojelun sijaishuollossa asuneet ja asuvat nuoret kertovat mielipidekirjoituksessaan terapiapalveluiden supistamisesta ja varoittavat palvelujen purkamisella voivan olla kauaskantoisia ja kalliita seurauksia. Lastensuojelun ammattilaiset puolestaan muistuttavat, että kaikille lapsille koti ei ole turvallinen paikka. He pelkäävät, että osa lapsista ja nuorista jää poikkeustilanteessa yksin. Koronakriisi iskee erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin perheisiin. Reilusti yli 50 000 lasta ja nuorta on vuosittain lastensuojelun avopalvelujen asiakkaina. Heidän perheissään on mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä, väkivaltaa tai muita ongelmia. Osa nuorista joutuu huolehtimaan läheisistään omien etäopiskeluiden ohella. Koronakriisi pahentaa heidän tilannettaan samaan aikaan kun mediatietojen mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä on kriisin vuoksi romahtanut.

Julkisessa keskustelussa esitetyt huolenaiheet mielessämme lähestyimme ALL-YOUTH:in yhteistyökumppaneita. Halusimme kuulla, mitä he ajattelevat poikkeustilanteen vaikutuksista nuorten hyvinvointiin. Kysyimme, millä tavoin tilanne on vaikuttanut heidän työhönsä sekä millaisiin asioihin jatkossa on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta nuoret pärjäisivät niin kriisissä kuin sen jälkeenkin. Teimme haastattelut sähköpostitse 26.3.-8.4.2020 välisenä aikana. Vastaajina olivat Tampereen kaupungin nuorisopalvelut, Punaisen Ristin Nuorten turvatalot, Pakolaisnuorten tuki ry. sekä Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry.

Poikkeustilanne ahdistaa nuoria ja huolestuttaa ammattilaisia

Kuva: Mika Baumeister / Unsplash

Yhteistyökumppanimme näkevät poikkeustilanteen uhkaavaan nuorten hyvinvointia monin tavoin. Vastauksissa mainitaan muun muassa pelko siitä, että yksinäisyys, erilaiset mielenterveyden ongelmat ja sosiaalinen syrjään jääminen lisääntyvät. Huolta kannetaan etenkin elämänkulun nivelvaiheessa olevista nuorista, läheisten aikuisten tukea vaille jäävistä nuorista, opiskeluhuollon ulkopuolelle jäävistä tai jättäytyneistä ammattiin opiskelevista nuorista sekä pakolaisina Suomeen tulleista lapsista ja nuorista.
SAKU ry:stä kerrotaan, että poikkeustilanne saattaa vaikeuttaa erityisesti niiden ammattiin opiskelevien nuorten arkea, joilla on jo lähtökohtaisesti ongelmia kiinnittyä opiskeluun ja joita opiskeluhuollon on vaikeaa tavoittaa. Tämä saattaa johtaa siihen, että osa opiskelijoista passivoituu entisestään. Oppilaitos fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä on ammattiin opiskeleville tärkeä paikka tavata muita nuoria, viettää aikaa ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. Sosiaalisten kontaktien vähyys tai puuttuminen lisäävät nuorten yksinäisyyden kokemuksia ja saattavat altistaa mielenterveyden ongelmille. Lisäksi huolena on, että kriisitilanteen pitkittyessä yhä isompi osa eritoten niistä opiskelijoista, jotka ovat hakeutuneet ammatilliseen koulutukseen opintojen käytännöllisyyden takia, keskeyttää opintonsa ja jää syrjään yhteiskunnasta. Suurimmalta osalta ammattiin opiskelevista etäopiskelu on kuitenkin sujunut jopa yllättävän hyvin.

Saamiemme vastausten perusteella kriisi vaikeuttaa myös maahanmuuttajataustaisten nuorten elämää Suomessa. Osa kärsii mielenterveysongelmista, osalla on erityishaasteita koulussa tai perheissä, osa taas on tullut Suomeen ilman vanhempia tai elää muusta syystä yksin. Jotkut ovat joutuneet koronakriisin vuoksi työttömiksi, ja toiset ovat olleet työttömiä jo ennen sitä. Pakolaisnuorten tuki ry:stä kerrotaan, että poikkeustilanteen luoma ympäristön muutos on vaikuttanut välittömästi nuorten hyvinvointiin. Monen vuorokausirytmi on kääntynyt päälaelleen, ja jotkut nuoret kertovat tuntevansa ’kuin pää hajoaisi’. Yhdistyksen työntekijät ovat joutuneet työssään ottamaan huomioon, miten erityisesti sota- ja kriisialueilta tulevat nuoret reagoivat karanteenin kaltaisiin oloihin. Yhdistyksessä on havaittu, että ahdistuksen kasvaessa avunhakemisen kynnys nousee korkealle, ja nuoren voi olla vaikea tietää, mitä pitäisi tehdä, jolloin ongelmat saattavat kärjistyä. Pakolaisina Suomeen tulleiden nuorten resilienssi, eli kyky kohdata vaikea tilanne, selviytyä ja toipua kriisistä, kuitenkin vaihtelee. Osa suhtautuu tilanteeseen rennosti, toiset taas ovat peloissaan ja ymmärtävät rajoitukset sodankaltaiseksi poikkeustilaksi, jossa ulkona liikkuminen on kokonaan kielletty tai ainakin hyvin vaarallista.

Nuorille luotava mahdollisuuksia vaikuttamiseen

Uhkakuvien ja pelkojen rinnalla koronakriisi on tuonut esiin nuoria ja nuorten hyvinvointia ajatellen kiinnostavan ilmiön. Kyselyjen ja mediassa olleiden tietojen mukaan nuoret ovat muiden kansalaisten ohella kiinnostuneita toisten auttamisesta. Nuorten media Demin ja useiden nuorisoalan järjestöjen yhteistyönä teettämän kyselyn mukaan miltei kahdeksankymmentä prosenttia nuorista vastaajista haluaa auttaa tai ilahduttaa muita. Monet ovat esimerkiksi tarjonneet kauppa-apua tai juttuseuraa isovanhemmilleen tai kavereilleen.

Kuva: J W / Unsplash

Koronakriisi näyttää entisestään vahvistaneen nuorten vapaaehtoisen auttamisen halua. Esimerkiksi Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Siviksen kyselystä ”Vapaaehtoistyö Suomessa 2018” käy ilmi, että lähes joka kolmas 15-24-vuotias vastaaja oli osallistunut vapaaehtoistyöhön edellisen kuukauden aikana. Osuus on miltei kolminkertaistunut muutamassa vuodessa.

Nuorten lisääntynyt halu tehdä vapaaehtoistyötä on merkittävä ilmiö myös siksi, että tutkimusten mukaan toisten auttaminen ja yhteisen hyvän eteen ponnisteleminen lisäävät ihmisen hyvinvointia. Tämä on oleellinen tieto pohdittaessa, miten nuoria voidaan tukea koronakriisistä selviämisessä ja sen jälkeen. On tärkeä luoda toimintamahdollisuuksia nuorille, jotta he voivat kokea voivansa tehdä jotakin mielekästä ja vaikuttavaa omissa yhteisöissään tai yhteiskunnassa laajemmin.

Nuorten palveluissa huima digiloikka

Kaikki haastatteluihin osallistuneet yhteistyökumppanimme ovat vieneet ripeästi nuorille suunnatut palvelunsa verkkoympäristöön koronatilanteen vuoksi. Toiminnan ja palveluiden digiloikka on ollut huima, kuten koko yhteiskunnassa, kun suuri osa ihmisistä on siirtynyt etätyöntekijöiksi, -opiskelijoiksi ja -kuluttajiksi.

Suomen Punainen Risti ylläpitää Nuorten turvataloja Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Taloissa tarjotaan nuorelle tukea tulevaisuuden rakentamiseen, keskusteluapua yksin tai yhdessä vanhempien kanssa ja tarvittaessa kriisiyöpymispaikka. Kuva: Hanna Linnakko / Suomen Punainen Risti

Tampereen kaupungin nuorisopalveluista kerrotaan, että nuorisotilojen toiminta korvaavine palveluineen on siirtynyt lähes kokonaan verkkonuorisotyön piiriin. Nuorten kanssa viestitään videopuheluilla niin ryhmissä kuin kahden kesken. Verkossa keskustellaan työntekijöiden mukaan paitsi koronakriisistä, myös kaikenlaisista muista nuoria koskettavista aiheista ja keksitään yhteiseksi tekemiseksi erilaisia aktiviteetteja, kuten kilpailuja ja haasteita. Nuorten kanssa käydään tarvittaessa syvällisempiäkin keskusteluja. Kaupungin nuorisokeskusten päivittäiset livelähetykset verkossa ovat tärkeä osa monien nuorten uusia päivärutiineja. Myös lasten ja nuorten vaikuttamistoimintaa on jatkettu verkkoalustoilla. Kaupungin verkkonuorisotyön tavoitteena on, ettei kukaan toiminnassa jo mukana oleva tai aikuisten tukea kaipaava lapsi tai nuori ei tipu kelkasta koronakriisin aikana.

Myös SPR:n Nuorten turvatalot ovat siirtäneet kohtaamis- ja auttamistyönsä sekä vapaaehtoistoimintansa joustavasti digitaalisiin maailmoihin. Turvataloilla käydään vuosittain tuhansia nuorten ja perheiden arjen pärjäämistä tukevia neuvotteluja, jotka on siirretty pikavauhdilla etäyhteyksien päähän. Niin alaikäisten kuin itsenäistyvien nuorten kanssa käydään yksilökeskusteluja puhelimitse tai verkossa, joustavasti nuoren omien toiveiden mukaan. Perhetapaamisten järjestämistä poikkeustilanteessa on auttanut aiemmin toteutettu digitaalisen perhetyön pilotointi, josta saatuja kokemuksia on nyt otettu käyttöön laajasti. Itsenäistyvien nuorten kanssa on tehty ensimmäistä kertaa ’digikotikäyntejä’. Turvataloilta kerrotaan, että he ovat tavoittaneet viime viikkoina myös sellaisia nuoria, joille kohtaaminen etäyhteyksien kautta on ollut luontevampaa kuin kasvokkaiset tapaamiset ja tuki. Turvatalojen majoitustoiminta on kuitenkin edelleen auki. Nuoret tarvitsevat turvallista tilapäistä majoitusta myös poikkeusolosuhteissa.

Digitaalisia alustoja hyödynnetään aktiivisesti myös SPR:n vapaaehtoistoiminnassa. Tukikummit pitävät yhteyttä nuoriin etänä, joukko Vantaan turvatalon nuoria on perustanut Discord-peliyhteisösovellukseen oman ’digiolohuoneen’ ja Sekasin-chat auttaa nuoria verkossa viikon jokaisena päivänä. Järjestöjen yhdessä toteuttaman Sekasin-chatin kävijämäärät ovat lisääntyneet poikkeusoloissa, ja noin 10 prosenttia keskusteluista käsittelee koronaviruksen aiheuttamaa nuorten huolta ja ahdistusta. Lisääntyneen verkkovapaaehtoisten ja ammattilaisten joukon sekä avuksi tulleiden kuntien nuorisopalvelujen yhteistyöllä on Sekasin-chatissa voitu tukea nuoria aiempaa kattavammin. Päivittäin chatissa käydään yli 150 keskustelua. Anonyymi chat näyttää olevan nuorille yksi luonteva paikka hakea tukea ja apua, kun muut palvelut sulkeutuvat ja elämässä on paljon huolta ja ongelmia.

Pakolaisnuorten tuki ry:n Kölvi-toiminta on tarjonnut kriisin aikana yksilöohjausta ja keskusteluapua puhelimitse tai videoyhteyden välityksellä. Nuoret ovat kaivanneet turvallisten aikuisten apua yksinäisyyden ja stressin lievittämiseen mutta myös arjen askareihin, kuten läksyihin ja viranomaisasiointiin. Kölvin pienryhmätoiminta on siirretty Zoom-verkkokokouspalveluun, ja tukea tarvitsevia nuoria tavoitellaan myös sosiaalisen median eri kanavissa.

Miten taataan palvelujen yhdenvertaisuus ja vältetään syrjäyttäminen?

Joustavan ja ripeän nettiin siirtymisen ohella vastauksissa nousee huoli digitaalisesta eriarvoisuudesta. Kölvi-toiminnan työntekijät muistuttavat, että kaikilla nuorilla ei ole mahdollisuutta (välineitä ja osaamista) toimia verkon kautta, jolloin he jäävät muita useammin yksin eivätkä saa tarvitsemaansa tukea esimerkiksi etäopiskeluunsa. Yhdistyksestä kysytään, miten taataan nuorten yhdenvertainen osallistuminen vaikkapa verkkoluentoihin ja -koulutuksiin, kun kieli, puuttuvat välineet ja verkkoyhteydet sekä tekninen osaaminen tuottavat haasteita. Kun kielitaito tai tekninen osaaminen eivät riitä, verkkokeskusteluista tiputaan herkästi pois, jos niihin ylipäätään päästään osallistumaan. Yhdistyksen toiminnan ytimessä olevaa yhteisöllistä, matalakynnyksistä tilaa ja kasvokkaista kohtaamista ei voida täysin korvata virtuaalisella yhteydenpidolla.

Kuva: Andrew Crossley / Unsplash

Kysymys nuorille tarjotun tuen ja palveluiden yhdenvertaisuudesta digiloikan oloissa koskee maahanmuuttajataustaisten nuorten ohella muitakin lapsia ja nuoria. Emme voi olettaa kaikkien nuorten olevan tiedoiltaan, taidoiltaan ja materiaalisilta resursseiltaan valmiita ja innokkaita digikohtaamisiin. Myös yhteistyökumppanimme korostavat, että emme voi jättää vastuuta yhteydenotosta pelkästään nuorille itselleen, vaan on tärkeää pitää aktiivisesti yhteyttä nuoriin päin. Kuntien ja kaupunkien nuorisopalveluiden näkökulmasta suurimpia haasteita on nimenomaan se, miten saada haavoittuvassa asemassa olevia nuoria verkkonuorisotyön piiriin. Jos nuoret joutuvat olemaan kotona pitkiä aikoja ilman hyvinvointia ylläpitäviä sosiaalisia verkostoja, seuraukset voivat olla vakavia. Kaikilla nuorilla ei ole resursseja, taitoja tai rohkeutta lähteä hakemaan apua tässä tilanteessa. Tampereen kaupungin nuorisopalvelujen mukaan aktiivista ja jalkautuvaa nuorisotyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, jotta tukea tarvitsevat nuoret eivät jää poikkeustilanteessa yksin.

Mitä seuraavaksi?

Tiedustelimme yhteistyökumppaneiltamme myös, millaisiin seikkoihin nuorisotyössä ja nuorten palveluissa pitäisi keskittyä seuraavina viikkoina ja kuukausina. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry korostaa tarvetta huolehtia poikkeustilanteessakin siitä, että nuorilla on toivoa hyvästä tulevaisuudesta, että he saavat käytännön tukea opintojen edistämiseen ja että heillä on mahdollisuus ylläpitää sosiaalisia kontakteja. Pakolaisnuorten tuki ry kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, millaisiin kohderyhmiin poikkeustila vaikuttaa eniten ja ketkä ovat jo valmiiksi muita heikommassa asemassa, jotta voidaan taata kaikkien pysyminen mukana yhteiskunnassa. On myös tärkeää, että tietoa koronasta ja nykyisestä poikkeustilanteesta on saatavilla eri kielillä, jotta myös kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvat nuoret osaisivat erottaa verkossa ja somessa kulkiessaan, mikä tieto on luotettavaa, mikä ei. Nuorten turvatalot korostavat, että poikkeusolojen digitaalisista nuorten kohtaamisen ja tuen järjestelyistä voi ottaa monin tavoin opiksi myös normaalioloihin palattaessa. Poikkeusoloissa opitaan uusia tapoja olla nuorten elämässä läsnä ja tukena. Digitaalisten ja kasvokkaisten kontaktien joustava integrointi parantaa nuorille suunnattujen tukipalvelujen yhdenvertaisuutta.

Vallitsevissa oloissa myös nuorten parissa toimivat ammattilaiset ovat joutuneet lujille. Jotkut yhteistyökumppaneistamme toteavat ensimmäisten työviikkojen menneen kuin sumussa, kun palvelut on pitänyt järjestää nopeasti uudelleen. Monet kokevat työnsä yksinäiseksi puurtamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi ilman riittävää työyhteisön tukea. Paineita etenkin julkisista palveluista huolehtiville tuo myös tietoisuus lainsäädännön velvoittavuudesta ja siitä, ettei lasten ja nuorten oikeuksien ja etujen turvaamisesta voida tinkiä edes poikkeusoloissa. Monille nuorten parissa työtä tekeville ammattilaisille kriisi on luonut niin ikään vaikean moraalisen dilemman, jonka kanssa eläminen on stressaavaa: toisaalta työntekijät eivät voi ottaa riskiä viruksen levittämisestä nuoria tapaamalla, toisaalta tiedossa on, että sosiaalinen eristäytyminen voi olla joillekin jopa vaarallisempaa kuin itse virus. Se saattaa olla mukana sysäämässä nuoria erilaisiin syrjäytymiskierteisiin. Monin paikoin fyysisesti jalkautuvaa nuorisotyötä kuitenkin jatketaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Ammattilaisten näkökulmasta tärkeintä on, että nuoret eivät jää yksin.

Tällä hetkellä ei ole varmuutta siitä, kuinka kauan poikkeustila kestää, mutta on uumoiltu, että sen seurauksia joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Tämä koskee niin taloutta kuin kansalaisten hyvinvointia. Yhdymme nuorten hyvinvoinnin tutkijoiden vaatimukseen siitä, ettei koronasta saa muodostua nuorille heidän tulevaa elämänkulkuaan leimaavaa sukupolvikokemusta.

Joitakin myönteisiä askeleita on jo otettu. Huhtikuun alussa hallitus myönsi 2,5 miljoonaa euroa nuorisoalan järjestöille ja nuorisokeskuksille sekä 1,5 miljoonaa euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön (12). Panostuksen riittävyydestä voidaan keskustella, mutta joka tapauksessa se on signaali siitä, että kaikki nuoret yritetään pitää mukana ja että jokainen nuori nähdään oikeutetuksi saamaan sellaista tukea kuin mitä hän tarvitsee.

 
 

Tiina Rättilä

Unelmista niiden toteuttamiseen -osatutkimus

Tutkija, Tampereen yliopisto

 
 
 
 
 

Päivi Honkatukia

Unelmista niiden toteuttamiseen -osatutkimuksen johtaja

Professori, Tampereen yliopisto

 
 
 
 
 

Lähteet:

Haastattelut
SPR, Nuorten turvatalot (Leena Suurpää)
Tampereen kaupungin nuorisopalvelut (Päivi Laukamo, Tiina Vehkalahti, Juha Haapamäki)
Pakolaisnuorten tuki ry (Suvi Autiosaari, Abdi Cisman & muut työntekijät)
Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja liikuntaliitto SAKU ry (Susanna Ågren & muut työntekijät)

Muut lähteet
Stranius, Leo. 2018. Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa. http://www.kansalaisareena.fi/ka2016/wp-content/uploads/2018/05/Vapaaehtoisty%C3%B6n-tekeminen-Suomessa-2018-Stranius.pdf
Rättilä, Tiina. 2020. Hallituksen demokratiaohjelma haluaa kehittää myös nuorten osallistumista – mutta ovatko toimivat keinot hanskassa? http://www.allyouthstn.fi/hallituksen-demokratiaohjelma-haluaa-kehittaa-myos-nuorten-osallistumista-mutta-ovatko-toimivat-keinot-hanskassa/


Jaa sosiaalisessa mediassa. Dela i sociala medier. Share in social media.
Facebooktwitter