Ilmastonmuutokseen sopeutuminen puhututti nuoria: maa- ja metsätalousministeriön kokemuksia Digiraadista

Kuva: Melissa Askew/ Unsplash

Millainen on Oikeusministeriön demokratiapalveluissa toimiva Digiraati? Miten Digiraati-palvelua voi hyödyntää valtionhallinnossa? Miksi valita Digiraati oman työn tueksi? Digiraati-palvelua käytettiin kesällä 2022 maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) valmistelussa. KISS2030-Digiraadissa nuoret antoivat arvokkaita näkemyksiä suunnitelman jatkotyöstöön. Samalla saatiin kokemusta Digiraadin käytöstä ministeriöiden ja nuorten välisessä vuorovaikutuksessa, jota voidaan hyödyntää Digiraati-palvelun kehittämisessä.


Digiraati osana Oikeusministeriön demokratiapalveluita

Digiraati-palvelu on Oikeusministeriön Demokratiapalveluihin kuuluva webissä toimiva alle 29-vuotiaille nuorille suunnattu kansalaisraati, jonka prototyyppi on kehitetty Tampereen yliopistossa, osana monitieteistä STN/Strategisen tutkimusneuvoston ALL-YOUTH-tutkimushanketta. Digiraati-palvelu toimii käytännössä samalla tavalla kuin moni muukin nuorten suosima sosiaalisen median keskustelualusta: siellä käydään anonyymia keskustelua ilman sitoutumista tiettyyn aikaan tai paikkaan. Digiraati-keskustelun tavoitteena on muodostaa ennalta sovituista keskustelun aiheesta loppulausuma, jota hyödynnetään päätöksenteossa. Keskustelua tukee ja ohjaa Digiraati-palveluun perehtyneet fasilitaattorit, joiden vastuulla on varmistaa keskustelun sujuvuus ja keskusteluympäristön turvallisuus. Fasilitaattorit valmistelevat joko itsenäisesti tai yhdessä raadin järjestäjän kanssa keskustelussa esitettäviä kysymyksiä. Fasilitaattorit vastaavat usein myös osallistujille kohdennetusta viestinnästä. Digiraati-palvelun käyttö on maksutonta ja raatikeskusteluja ovat tähän mennessä järjestäneet muun muassa ministeriöt ja kansalaisjärjestöt.

KISS2030-Digiraadin taustaa

KISS2030-Digiraati toteutettiin kesäkuussa 2022 ja keskustelu oli avoinna viikon. Raati toteutettiin maa- ja metsätalousministeriö ja ALL-YOUTH-hankkeen välisenä yhteistyönä. Digiraatiin osallistui yhteensä 17 nuorta, jotka olivat alle 29-vuotiaita. Digiraatiin osallistuminen edellytti ennakkoilmoittautumista, jolloin raatikeskustelun tila oli suljettu ja nähtävillä ainoastaan Digiraatiin osallistuville. Digiraadin osallistujien rekrytoinnista vastasi maa- ja metsätalousministeriö, joka kutsui nuoria osallistumaan Digiraati-keskusteluun kansalaisjärjestöjen kautta ja sosiaalisen median kanavia hyödyntäen.

Kuva: Shane Rounce/ Unsplash

Raadin tavoitteena oli tarjota nuorille mahdollisuus osallistua kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) valmistelutyöhön. KISS2030-suunnitelman tarkoitus on ohjata sopeutumistoimia vuoteen 2030 asti määrittämällä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvät tavoitteet. Suunnitelma sisältää myös seurantajärjestelmän. KISS2030-Digiraadin keskustelu kohdistui suunnitelmaluonnoksen visioihin ja päämääriin. Raadin tavoitteena oli saada tietoa vision ja päämäärien ymmärrettävyydestä ja tulkinnasta sekä kuulla nuorten ajatuksista ilmastonmuutokseen sopeutumisesta laajemmin. Keskustelussa esiin tulleita näkemyksiä, ideoita, kommentteja ja niiden perusteella kirjoitettua loppulausumaa on hyödynnetty sopeutumissuunnitelman valmistelutyössä.

KISS2030-Digiraadin fasilitointiin osallistuivat maa- ja metsätalousministeriön korkeakouluharjoittelijat, Suomen nuorisojärjestön Allianssin kautta ilmoittautunut vapaaehtoinen ja ALL-YOUTH-hankkeen tutkija. Fasilitaattorit koostivat ennakkoon raadissa esitettäviä kysymyksiä, jotka ohjasivat keskustelua raadin tavoitteen suuntaan. Lisäksi fasilitaattorien vastuulla oli Digiraati-palvelun tekninen hallinnointi ja keskustelun ohjaus.

Maa- ja metsätalousministeriön kokemuksia KISS2030-Digiraadista

Ministeriön näkökulmasta Digiraati tuo uusia vaihtoehtoja perinteisten lähi- ja etätapahtumien rinnalle. Digiraati ei ainoastaan mahdollista osallistumista kaikkialta Suomesta, vaan halutessaan myös ulkomailla asuvat suomalaisnuoret voivat vaikuttaa kotimaan politiikkaan ilman etäisyyden ja aikaeron tuomia haasteita. Tätä näkökulmaa alustan käyttöön voisi mielestämme mainostaa laajemminkin.

Mahdollisuus anonyymiin osallistumiseen voi madaltaa kynnystä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen. Digiraadin avulla pystytäänkin potentiaalisesti lisäämään myös sellaisten nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet vastaaviin keskusteluihin tai perehtyneet Digiraati-keskustelun aihepiireihin, kuten ilmastonmuutoksen sopeutumiseen. Anonyymissa keskustelussa[1] ei toisaalta voi tietää, kuinka moni keskusteluun varsinaisesti osallistuu ja saavatko kaikki äänensä yhtä hyvin kuuluviin.

Digiraati voi parhaimmillaan olla opettavainen kokemus kaikille osanottajille, niin nuorille kuin järjestäjille itselleen. Sen avulla voidaan lisätä nuorten tietoisuutta sekä hallinnon prosesseista että kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeistä teemoista. Aivan erityisesti se on kuitenkin toimiva väylä nuorten osallistumiselle ja heidän näkemystensä sisällyttämiselle osaksi suunnitelmien ja säädösten valmistelua. Keskustelunaiheet ovatkin mielestämme tärkeää suunnitella alusta alkaen niin, että käydyt keskustelut pystytään todella hyödyntämään siinä työssä, jonka tueksi raati järjestetään. Nuoria ei siis ole syytä vain kuulla, vaan todella kuunnella. Osallistujille pystytään näin helpommin viestimään myös siitä, millainen vaikutus heidän näkemyksillään oli valmisteltavan asian lopputulokseen.

KISS2030-Digiraadin fasilitointi

Vuorovaikutusta ei Digiraadissa tapahdu vain järjestäjän ja keskusteluun osallistuvien nuorten välillä; myös fasilitaattorit kommunikoivat keskenään. Omassa raadissamme kolme neljästä fasilitaattorista kuului samaan ikäluokkaan raatilaisten kanssa. Digiraati voikin toimia nuorille myös keinona kerryttää fasilitointikokemusta sekä mahdollisuutena verkostoitua. Monipuolinen fasilitaattorijoukko edistää erilaisten näkökulmien esiintuomista, ja fasilitaattorivalinnoilla voidaan lisäksi edistää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen välillä.

Kuva: John Schnobrich/ Unsplash

Fasilitoinnin tueksi on myös varattava riittävästi resursseja, ja fasilitaattoreiden joukossa on syytä olla koko raadin ajan myös sellainen henkilö tai henkilöitä, joilla on syvällistä tietoa raadin teemasta ja valmisteltavasta projektista. Tämä on tärkeää, koska keskustelussa voi nousta esiin myös sellaisia kysymyksiä, joihin vastaaminen vaatii aiheen tai valmisteluprosessin tuntemista. Itse koimme toimivaksi myös taustatiedon kokoamisen etukäteen fasilitaattoreiden työn tueksi.

Mielestämme keskustelun fasilitoinnilla on suuri merkitys Digiraadin onnistumisen kannalta. Sen lisäksi että fasilitaattorit johtavat keskustelua ja moderoivat sitä tarvittaessa, he vastaavat myös siitä, että erilaiset näkemykset saavat keskustelussa tarvitsemansa tilan. Haastava tilanne saattaa syntyä etenkin silloin, jos nuoret ovat hyvin eri tavoin perehtyneitä raadin aihepiiriin. Fasilitoinnissa onkin syytä pohtia sitä, millä tavoin pitkät ja analyyttiset puheenvuorot ja lyhyemmät reaktiiviset kommentit sovitetaan yhteen niin, että kaikki uskaltavat ja pystyvät osallistumaan keskusteluun omista lähtökohdistaan käsin.

Kaiken kaikkiaan Digiraadin avulla on mahdollista edistää ja monipuolistaa nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavia. Uuden alustan hyödyntäminen vaatii kuitenkin alussa tarkkaa suunnittelua ja myös ajallista panostusta. Hyväksi todetuista käytänteistä viestiminen sekä omassa organisaatiossa että muille toimijoille voi auttaa muita hyödyntämään Digiraatia entistä tehokkaammin. Olethan siis yhteydessä meihin, jos haluat kuulla lisää Digiraatiin liittyvistä kokemuksista!

Osoitteesta kiss2030(at)gov.fi saat tarvittaessa vastauksia myös yleisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja KISS2030-hankkeeseen liittyviin kysymyksiisi.

KISS2030-Digiraadin loppulausuman voi lukea täältä.

Kirjoittajat:

Marika Huttunen ja Karoliina Pilli-Sihvola, maa- ja metsätalousministeriö, sekä Henna Juusola, ALL-YOUTH-hanke

[1] KISS2030-Digiraadissa kaikki osallistujat (pois lukien fasilitaattorit) näkyivät tunnisteella ”Rekisteröitynyt: Anonyymi”. Kyseessä oli tekninen ongelma, joka johtui siitä, että Digiraati-palvelu on vielä kehitysvaiheessa ja palveluun liittyy tämän johdosta teknisiä puutteita. Tavoitteena on, että tulevissa raatikeskusteluissa osallistujien itsensä valitsemat nimimerkit näkyvät muille osallistujille.


Jaa sosiaalisessa mediassa. Dela i sociala medier. Share in social media.
Facebooktwitter