Kuva 1: Digiraadin käyttö voi tukea nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen minäpystyvyyttä ja madaltaa kynnyksiä osallistumiselle (www.digiraati.fi)
ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa kehitetyssä Digiraadissa on huomioitu erilaisista lähtökohdista tulevien nuorten käyttäjätarpeita digitaaliselle yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Digiraadin käyttö voi tukea yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyvää minäpystyvyyden tunnetta ja madaltaa nuorten kynnyksiä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaihtelevat tietotekniset valmiudet kuitenkin aiheuttavat eroja poikkeusoloissa selviytymistä tukevien digitaalisten välineiden ja palveluiden käytössä.
Osallistumisen esteitä ja käyttäjätarpeita
ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa on tutkittu nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksien lisäksi myös myös osallistumisen esteitä. Esteiksi osallistumiselle nuorten näkökulmasta muodostuvat esimerkiksi yksityisyyskysymykset, puutteelliset osallistumisen kanavat ja vähäiset tiedot sekä osallistumisen vaikuttavuuden puute (Pietilä et al., 2019). Toisin sanoen, osa nuorista kokee, että vaikka heiltä vaaditaan aktiivista osallistumista esimerkiksi kuulemisten muodossa, heidän kontribuutionsa ja näkökulmansa eivät kuitenkaan näy päätöksenteossa. Nuorten kokema vaikuttavuuden puute esteenä osallistumiselle on sikäli paradoksaalista, että esimerkiksi Checkoway & Gutiérrezin (2006) määritelmään nuoriso-osallistumisesta sisältyy juurikin olettamus osallistumisella päätöksentekoon vaikuttamisesta. Osallistumisen esteitä voidaan tarkastella lisäksi henkilökohtaisemmalla tasolla – myös kiinnostuksen ja ajan puute, konfliktien ja maalittamisen pelko sekä nuoren oma ikä on koettu esteiksi osallistumiselle (Pietilä et al., 2019).
Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa (User-centered design) käyttäjätarpeilla (User needs) tarkoitetaan sellaisia vaatimuksia, rajoitteita ja tarpeita, joita loppukäyttäjillä on suhteessa johonkin digitaaliseen palveluun. Digitaaliset palvelut eivät itsessään avaa tasavertaisia mahdollisuuksia yhteiskunnalliselle osallistumiselle, sillä niissä toistuu usein perinteisemmissä osallistumisen muodoissa ilmenevä osallistumismahdollisuuksien epätasainen jakautuminen (Oser et al, 2018). Toisaalta digitaalisten palveluiden voidaan ajatella aiheuttavan uudenlaisia ongelmia yhdenvertaisuuden näkökulmasta esimerkiksi palvelun saavutettavuuden ja käytettävyyden (Meriläinen et al., 2018) tai käyttäjien koulutustasojen ja tiedonhakutaitojen osa-alueilla (Maier-Rabler & Huber, 2010).
ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa on tutkittu eri taustaisten nuorten käyttäjätarpeita digitaaliselle yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Osallistumisen esteitä voidaan asettaa keskusteluun käyttäjätarpeiden kanssa, sillä monessa tapauksessa niitä on voitu lähestyä samankaltaisten haasteiden eri ilmenemismuotoina. Esimerkiksi puutteelliset tiedot koettuna osallistumisen esteenä on ilmennyt käyttäjätarpeena sellaiselle toiminnallisuudelle, joka mahdollistaa informatiivisiin sisältöihin tutustumisen digitaalisen osallistumisen palveluissa. Tämän voidaan nähdä olevan vahvasti yhteydessä mielipiteen muodostamiseen ja keskusteluun osallistumisen lähtökohtiin. Yksityisyyteen liittyvät huolet osallistumisen esteinä kiinnittyvät käyttäjätarpeisiin turvallisesta osallistumisympäristöstä, jota voi edistää esimerkiksi mahdollistamalla osallistumisen anonyymisti. Osallistumisen puutteellinen vaikuttavuus päätöksenteossa yhdistyy esimerkiksi käyttäjätarpeisiin palvelussa aktiivisesti vuorovaikuttavista päätöksentekijöistä ja viranhaltijoista sekä osallistumisen vaikutusten läpinäkyvästä osoittamisesta. Tähän liittyy vahvasti se, miten sähköisen osallistumisen palvelut integroituvat päätöksenteon prosesseihin sekä se, minkälaista palautesilmukkaa (Feedback loop) palveluissa sovelletaan kansalaisten ja päätöksenteon välillä. (Pietilä et al., 2021c; 2021d). Lue lisää digitaalisen yhteiskunnallisen osallistumisen käyttäjätarpeista tuoreesta artikkelistamme “Understanding youths’ needs for digital societal participation: towards an inclusive Virtual Council”, joka julkaistiin arvostetussa Behaviour & Information Technology -journalissa: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/0144929X.2021.1912182
Miten digitaaliset palvelut tukevat nuorten yhteiskunnallista osallistumista?
Vaikka Suomessa useimmilla nuorilla on mahdollisuus internetin ja digipalveluiden käyttöön, kaikilla nuorilla ei tätä mahdollisuutta ole. Nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista tukevien digitaalisten palvelujen tulee olla turvallisia ja saavutettavia, jotta eri elämäntilanteissa olevat nuoret voivat hyödyntää niitä monipuolisesti.
Digiraati on ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa yhdessä nuorten kanssa kehitettävä digitaalisen verkkopalvelun prototyyppi. Tavoitteena on edistää 16-25 vuotiaiden nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja lisätä vuoropuhelua päättäjien ja nuorten välillä. Palvelussa nuoret ja virkamiehet voivat keskustella digitaalisissa raadeissa, joissa tavoitteena on muodostaa nuorten tuottama loppulausuma, jonka virkamiehet voivat välittää eteenpäin päättäjille.
Kuva 2: Digiraadin etusivu (www.digiraati.fi)
Nuoret ovat kommentoineet Digiraatia muun muassa seuraavasti:
“Helppokäyttöinen, selkeä, freesi, nuorekas”
“Keskusteluun voi osallistua kotoa käsin erittäin matalalla kynnyksellä.”
“Pidin siitä, että kommenteihin vastailtiin asiallisesti ja ympäristö oli turvallinen”
“Kun on tällainen palvelu, niin ei tarvitse selvittää kenelle viedä asiaa eteenpäin”
Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön omia olettamuksia ja odotuksia omasta suorituskyvystä johonkin tehtävään tai kokonaisuuteen suhteutettuna (Bandura, 1995). Viikon mittaisen testitutkimuksen tulokset ehdottavat, että Digiraadin käytöllä voi olla positiivisia vaikutuksia käyttäjiensä yhteiskunnallisen osallistumisen minäpystyvyyden tunteeseen. Digiraadin käyttäjillä on havaittu myös muutoksia heidän suhtautumisessaan erilaisiin yhteiskunnallisen osallistumisen aktiviteetteihin. Viikon Digiraadin käytön jälkeen nuorten kynnys osallistua madaltui merkittävällä osalla osallistujista. Aktiviteetit, kuten yhteiskunnallisten tai poliittisten sisältöjen jakaminen tai niistä tykkääminen sosiaalisen median palveluissa tai muissa online-ympäristöissä, tuen osoittaminen ideologiselle yhteisölle tai ryhmälle sosiaalisen median palveluissa sekä yhteyden ottaminen valtakunnallisiin tai paikallisiin poliitikkoihin, koettiin todennäköisempänä Digiraadin käytön jälkeen. (Pietilä et al., 2021b)
Tuoreet tutkimustulokset ehdottavat, että digitaaliset palvelut ovat avainasemassa nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen suhteen myös poikkeusoloissa. Erityisen huomionarvoinen löydös on, että digitaalisten välineiden mahdollistama selviytymisen tuki poikkeusoloissa ei ole jakautunut tasaisesti kaikkien nuorten välillä. Sellaiset nuoret, jotka omaavat edistyneemmät tietotekniset taidot, vaikuttaisivat hyötyvän digitaalisista työkaluista huomattavasti muita enemmän eritoten informatiivisten sisältöjen ja selviytymistä tukevien aktiviteettien alueilla. (Pietilä et al., 2021a). Vaikka digitaaliset osallistumisen muodot eivät poistakaan kaikkia osallistumisen esteitä, tukevat ne monilla nuorilla jaksamista, osallistumista ja vuorovaikutusta myös poikkeusoloissa.
Kirjoittajat:
Iikka Pietilä, ALL-YOUTH -hanke, Tampereen yliopisto
Jari Varsaluoma, ALL-YOUTH -hanke, Tampereen yliopisto
Lähteet
Bandura, A. (1995). Self-efficacy in Changing Societies. Cambridge: Cambridge University Press.
Checkoway, B. & Gutierrez, L. (2006). Youth Participation and Community Change. Journal of Community Practice, 14:1-2, 1-9.
Maier-Rabler, U., & Huber, S. (2010). Supporting societal participation of young people by Social Media. In ESA Research Network Sociology of Culture Midterm Conference: Culture and the Making of Worlds.
Meriläinen, N., Pietilä, I. & Varsaluoma, J. (2018). Digital services and youth participation in processes of social change: World Café workshops in Finland. Presented at 2018 ECPR General Conference Universität Hamburg. PDF
Oser, J., Hooghe, M., & Marien, S. (2013). Is Online Participation Distinct from Offline Participation? A Latent Class Analysis of Participation Types and Their Stratification. Political Research Quarterly, 66, 101 – 91.
Pietilä, I., Kallio, J., Varsaluoma, J., & Väänänen, K. (2021). Youths’ digital participation in the early phases of COVID-19 lockdown. Accepted and to be published in EGOV2021 – IFIP EGOV-CeDEM-EPART 2021 conference and Proceedings of the Electronic Participation 13th IFIP WG 8.5 International Conference, ePart 2021.
Pietilä, I., Lähde, M., Varsaluoma, J., & Väänänen, K. (2021b). eParticipation platforms for supporting the self-efficacy of diverse youth: Case Virtual Council. Submitted, in review.
Pietilä, I., Meriläinen, N., Varsaluoma, J., & Väänänen, K. (2021c). Understanding the youth’s user needs for inclusive eParticipation. Accepted, to be presented in ECCE: European Conference on Cognitive Ergonomics 2021 and published in proceedings by ACM. https://doi.org/10.1145/3452853.3452873.
Pietilä, I., Meriläinen, N., Varsaluoma, J., & Väänänen, K. (2021d). Understanding youths’ needs for digital societal participation: towards an inclusive Virtual Council. Behaviour & Information Technology. https://doi.org/10.1080/0144929X.2021.1912182.
Pietilä, I., Varsaluoma, J., & Väänänen K. (2019) Understanding the Digital and Non-digital Participation by the Gaming Youth. In: Lamas D., Loizides F., Nacke L., Petrie H., Winckler M., Zaphiris P. (eds) Lecture Notes in Computer Science vol 11747. Paper presented at Human-Computer Interaction – INTERACT 2019, Paphos, Cyprus September 6th (Part 2, pp. 453-471). Springer, Cham.
Jaa sosiaalisessa mediassa. Dela i sociala medier. Share in social media.
