Uncategorized

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 4: Nuori kansalainen – arvokas ammattilainen ja yhteiskunnan jäsen? Kriittisen tutkimuksen näkökulmia nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen

kirjoittaja

Työmarkkinakansalaisuudesta on tullut normi ja malli, joka määrittää monien nuorten käsityksiä siitä, miten yhteiskunnassa tulee toimia, jotta siinä tulee hyväksytyksi. Työmarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet yhä epävarmemmiksi ja vaativammiksi, ja nuorten työelämään pääsy ja siinä pärjääminen ovat vaikeutuneet. Nuoret kokevat yhä enemmän paineita, millä on vaikutuksia myös heidän hyvinvointiinsa.

Nuorten monenlaiset osallistumisen tavat – kokemuksia työpajan toteuttamisesta Tutkijoiden yössä

kirjoittaja

Onko työpaja epäonnistunut, jos nuoret eivät osallistua aikuisten olettamilla tavoilla ja toimi työpajan ennakkoon suunnitellun ohjelman ja tehtävänannon mukaisesti? Mitä trollaaminen ja huumori kertovat nuorten osallisuudesta ja vaikuttamisesta?

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 3: Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointi on heikompaa kuin suomalaistaustaisten – mutta kaikkien hyvinvointi jää jälkeen muista Pohjoismaista

kirjoittaja

Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksen järjestämässä tutkimuswebinaarissa 7.12.2021 esiteltiin viimeaikaista tutkimustietoa Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vaikka heidän hyvinvointinsa on monilla mittareilla arvioituna heikompaa kuin suomalaistaustaisten lasten ja nuorten, tutkijoilla oli myös hyviä uutisia.

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 2: Mitä kestävä hyvinvointi merkitsee nuorille? Ei rahaa vaan luonnosta ja toisista välittämistä

kirjoittaja

Nuorten vakava huoli ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista pakottaa pohtimaan uudelleen, mitä hyvinvointi tarkoittaa ja miten sitä voidaan rakentaa aiempaa kestävämmin myös tulevien sukupolvien ja muiden elävien olentojen tarpeet huomioon ottaen.

Kirjoituksia kestävästä hyvinvoinnista, osa 1: Kestävä hyvinvointi ei tarvitse jatkuvaa talouskasvua – mutta se tarvitsee ekologista siirtymää ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa

kirjoittaja

ALL-YOUTH-tutkimushankkeen blogissa käynnistyy syksyllä 2021 kirjoitussarja, jossa tarkastellaan kestävän hyvinvoinnin käsitettä ja edellytyksiä erilaisista näkökulmista. Sarjan ensimmäisessä osassa haastatellaan BIOS-tutkimusyksiön tutkijaa ja niin & näin -lehden tiedetoimittajaa Ville Lähdettä. BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tarkastelee luonnonvara- ja ympäristökriisien vaikutusta yhteiskuntaan.

Oikeus osallistua – mutta mihin ja missä? Vammaiset lapset ja nuoret poliittisina osallistujina

kirjoittaja

Suomessa on viime vuosikymmeninä panostettu lasten ja nuorten poliittista osallistumista tukevien rakenteiden ja välineiden kehittämiseen. Tässä kehittämistyössä ja laajemmin lasten ja nuorten osallistumista koskevissa tutkimuksissa ja arvioinneissa on kuitenkin vain harvoin keskusteltu vammaisista lapsista ja nuorista. Yhtä lailla harvassa ovat huomiot heidän puuttumisestaan erilaisilta osallistumisen areenoilta ja käytännöistä.

Uudistettu ilmastolaki lausuntokierroksella – toteutuuko nuorten unelma vahvemmasta ilmastopolitiikasta?

kirjoittaja

Ilmastonmuutos ylisukupolvisena globaalina kriisinä koskettaa erityisesti nuoria ja nuorten mahdollisuutta hyvään elämään. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa ilmastolakiluonnoksessa nuorten peräänkuuluttamat rohkeammat päästövähennystavoitteet on huomioitu, mutta nuorten osallistumisen edistäminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa jättää tulkinnan varaa. Ilmastolakiluonnosta voi kommentoida 6.9.2021 asti Lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta.  

Nuorten aikuisten koronakokemukset – piiloon jääviä kertomuksia arjesta kriisin varjossa

kirjoittaja

Koronakriisiä koskevassa julkisessa keskustelussa ollaan huolissaan pandemian vaikutuksista nuoriin. Hyvin vähän tiedetään kuitenkin siitä, miten nuoret itse kokevat korona-arjen. Tässä kirjoituksessa analysoimme haastattelemiemme nuorten aikuisten kertomuksia siitä, millaista on elää nuoruutta korona-aikana.  Nuorten korona-arkea koskeva tutkimuksemme tuo tärkeän ja toistaiseksi puuttuvan näkökulman koronasta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka perustuu pitkälti määrälliseen tietoon koronan vaikutuksista.