Toukokuussa jo viidettä kertaa järjestetyssä Demokratiakorjaamo-tilaisuudessa keskusteltiin suomalaisen demokratian tilasta ja kehittämisestä. Tilaisuuden järjestivät Suomen akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston GROWTH-, PANDEMICS-, STEER- ja YOUNG-ohjelmat.
Millainen on hyvä ja mieluisa kaupunki? Entä millaisia ristiriitoja voi ilmetä suhteutettaessa viheralueita koskevia toiveita ja tarpeita aluesuunnittelun ohjesäännöksiin? Tässä tekstissä pohdin, millä tavoin kaupungin viheralueet vaikuttavat kaupunkilaisten mielenterveyteen ja mitä 3–30–300 viheraluesääntö mahdollistaisi kaupunkialueilla.
Omavaraistieto kiertoon -hankkeessa siirretään omavaraistaitoja koskevaa osaamista sukupolvelta toiselle. Hankkeessa on testattu ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa kehitettyä Tieto kiertoon -toimintamallia. Ensimmäisen toimintakauden satona oli kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä monenlaisen merkityksellisen toiminnan äärellä.
Nuoret arvostavat oikeudenmukaista, yhdenvertaista ja moninaisuuden hyväksyvää yhteiskuntaa, jossa kaikki ihmiset, eläimet ja koko ekosysteemi voivat hyvin. On ensiarvoisen tärkeää, että nuoret voivat luottaa tulevan hallituksen huolehtivan niin hyvinvointivaltion kuin luonnon moninaisuuden jatkuvuudesta. Nuorille on tärkeää tuntea olevansa arvostettuja yhteiskunnan jäseniä. He haluavat tulla kuulluiksi ja osallistua yhteiskunnassa omana itsenään.
Tammikuussa 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuden laajenemisen myötä perusopetuksen päättävällä nuorella on velvollisuus jatkaa opintoja, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai hän on suorittanut tutkinnon toisella asteella. Uudistus on herättänyt paljon keskustelua, ja siitä on esitetty myös kriittisiä arvioita. Tässä kirjoituksessa oppivelvollisuuden laajentamista pohditaan koulutusvalintojaan tekevien nuorten sekä ammatillisen koulutuksen opettajien kokemusten ja ajatusten näkökulmasta. Sekä nuorten että opettajien näkemys on, että uudistus on lisännyt ohjauksen ja tukipalvelujen tarvetta.
Digitaalinen kansalaisuus ja erilaisten verkossa tapahtuvien osallistumismahdollisuuksien (digiosallisuuden) kehittäminen on yksi ajankohtaisista nuorisopoliittisista kehittämiskohteista. Mutta mistä digiosallisuudessa on oikein kyse, ja millaisia erityispiirteitä liittyy nuorten digitaaliseen osallistumiseen?
Viimeisessä jaksossa podcastin teemoja puretaan nuorten voimin. Arielan vieraana ovat Ida Päykkönen, Selma Tikkamäki ja Venla Puolakka. Keskustelussa Ida, Selma ja Venla kertovat, miltä podcastin muissa jaksoissa käydyt keskustelut näyttäytyvät heille ja heidän arkensa näkökulmasta: missä asioissa ja millä keinoin heidän arkisissa ympäristöissä toteutuu nuorten kuuleminen, ja toisaalta miltä tuntuu kun kuulemisesta ei seuraa mitään. Entä miltä näyttää tulevaisuuden työelämä ysiluokkalaisen hektisestä kouluarjesta käsin?
Jaksossa keskustellaan nuorista ja demokratiasta. Koska nuorilla on erilaiset lähtökohdat osallistumiseen on tärkeää kysyä keiden nuorten ääni yhteiskunnassa ja nuorten asioissa kuuluu sekä hakea keinoja niiden nuorten osallistumisen vahvistamiseen, jotka eivät koe nuorille suunnattuja osallistumisen paikkoja omikseen. Arielan vieraana on Satu Rantakärkkä, joka työskentelee Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä, ja on tässä tehtävässä osallistunut Digiraadin kehittämistyöhön.
