Uudistettu ilmastolaki lausuntokierroksella – toteutuuko nuorten unelma vahvemmasta ilmastopolitiikasta?

Kuva: Callum Shaw/ Unsplash

Ilmastonmuutos ylisukupolvisena globaalina kriisinä koskettaa erityisesti nuoria ja nuorten mahdollisuutta hyvään elämään. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa ilmastolakiluonnoksessa nuorten peräänkuuluttamat rohkeammat päästövähennystavoitteet on huomioitu, mutta nuorten osallistumisen edistäminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa jättää tulkinnan varaa. Ilmastolakiluonnosta voi kommentoida 6.9.2021 asti Lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta.  

Ympäristöministeriön valmistelema luonnos uudeksi ilmastolaiksi eteni lausuntokierrokselle kesällä 2021. Ilmastolain uudistus on Sanna Marinin hallitusohjelman mukainen konkreettinen toimi, jonka tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 (Valtioneuvosto 2019). Ilmastolain uudistustyö aloitettiin vuonna 2019 suurelle yleisölle kohdennetulla kansalaiskyselyllä, johon vastasi lähes 2500 henkilöä (Albrecht, Viljanen & Vaara 2020).

Lausuntokierroksella oleva ilmastolaki on valtion viranomaisia velvoittava ilmastopolitiikan yleisiä linjauksia sääntelevä laki. Uuden ilmastolain keskiössä on edellisen vuonna 2015 voimaan astuneen ilmastolain (609/2015) mukaisesti ilmastosuunnitelmien laatiminen ja seuranta. Varsinainen uudistus lakiluonnoksessa koskee uusia päästövähennystavoitteita, suunnittelun laajentamista maankäyttösektoriin ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamista. Lisäksi lakiluonnoksessa laajennetaan edistämisvelvoite koskemaan valtion viranomaisten lisäksi myös kunnallisia viranomaisia. (Ilmastolakiluonnos 2021.)

Lakiluonnoksen merkittävin tavoite on taata Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeinen hiilinegatiivisuus. Tavoitteena myös on, että Suomi sitoutuu vahvemmin kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja edistämään ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta. Lakiluonnoksessa onkin aiempaa lakia vahvemmin esillä kansalaisten osallistuminen. Erityisesti saamelaisten osallistumismahdollisuuksia halutaan vahvistaa ilmastosuunnitelmien valmistelussa: uudistettuun lakiluonnokseen on lisätty erikseen pykälä saamelaiskulttuurin edistämisestä (14§) ja saamelaisten ilmastoneuvoston perustamisesta (21§). (Ilmastolakiluonnos 2021.) Sitä vastoin nuorten osallistumisen vahvistaminen ilmastopoliittisessa suunnittelu- ja toimeenpanotyössä jää lakiluonnoksessa valtion ja kunnallisten viranomaisten vastuulle.

Nuoret peräänkuuluttavat maailman vahvinta ilmastolakia Suomeen

Nuorisolain (1285/2016) mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorten kuuleminen on ollut vahvasti esillä ilmastolain uudistuksen valmistelutyössä (Iivonen & Pollari 2021). Esimerkiksi ilmastolakiuudistusta koskevan taustoittavan verkkokyselyn markkinointi kohdennettiin nuorille. Lisäksi nuorisojärjestöjen edustajia on erikseen kutsuttu sidosryhmille suunnattuihin ilmastolakiuudistuksen keskustelutilaisuuksiin. (Ilmastolakiluonnos 2021.)

Kuva: Markus Spiske/ Unsplash

Nuorisotoimijat ovat myös proaktiivisesti pyrkineet vaikuttamaan ilmastolakiuudistuksen sisältöön. Esimerkiksi marraskuussa 2020 yhteensä 50 nuorisojärjestöä allekirjoitti yhteiskannanoton maailman vahvimman ilmastolain puolesta. Kannanotossa nuoret korostivat ilmastonmuutosta akuuttina kriisinä, jolla on vaikutusta kaikkeen elämään. Nuorten yhteiskannanotto ilmastolakiuudistuksesta sisältää viisi lakiin ehdotettua kirjausta, joissa vaaditaan muun muassa sitovampia ilmastopoliittisia velvoitteita, avointa tiedottamista ilmastopoliittista toimista ja nuorten roolin vahvistamista.  (Nuorten Agenda 2030.)

Oman erityisen kokonaisuuden muodostavat saamelaisnuoret, sillä ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus arktisille alueille, jossa ilmasto lämpenee kaksi tai kolme kertaa nopeammin verrattuna maailman keskimääräiseen lämpenemiseen (IPCC 2018, IPCC 2021). Aihe on myös esillä parhaillaan käynnissä olevassa ALL-YOUTH-hankkeen osatutkimuksessa, jonka tavoitteena on vahvistaa saamelaisnuorten asemaa ilmastopoliittisessa suunnittelussa, valmistelussa ja vaikuttavuuden tarkastelussa. Osatutkimus toteutetaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että ilmastonmuutos on vaikuttanut merkittävästi muun muassa Suomen porosaamelaisten ja muiden arktisten alkuperäiskansojen ympäristöön, elinkeinoihin ja kulttuuriin. Alkuperäiskansat ovat myös havainneet ilmastonmuutoksen jo verrattain varhaisessa vaiheessa. Kuitenkin ilmastopoliittisessa työssä saamelaisia koskevia näkökulmia on ennen ilmastolakiuudistusta esitetty vain vähän. (Näkkäläjärvi ym. 2020.)

Ilmastonmuutos globaalina ihmisoikeuskysymyksenä

Ilmastonmuutoksen ylisukupolvisuus on herättänyt kysymyksiä ilmastonmuutoksesta globaalina ihmisoikeuskysymyksenä. Nuorilla on perustuslain (731/1999) mukainen oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Suomessa nuorten aktiivisuus on näkynyt esimerkiksi nuorten osallistumisena kansainväliseen Friday for Future -liikkeen stimuloimaan toimintaan, jossa nuoret ovat osallistuneen mielenilmauksiin kunnianhimoisemman ilmastolain puolesta (Albrecht ym. 2020).

Kuva: Nickson Mountain/ Unsplash

Useissa maissa nuoret ovat myös osallistuneet ilmastonmuutosta koskeviin tuomioistuinvalituksiin (Heiskanen 2018). Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) on parhaillaan vireillä peräti kolme tapausta, jotka koskevat valtioiden vastuuta ilmastonmuutoksesta sekä kansallisella tasolla että kansainvälisissä yhteyksissä, kuten fossiilisten polttoaineiden viennissä (GLAN 2021). ALL-YOUTH hanke ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat antaneet asiantuntijalausunnon EIT:lle eli tehneet sivuväliintulon Suomeakin koskevaan Duarte Agostinho ym. -tapaukseen korostamalla ympäristömyönteistä ihmisoikeustulkintaa, jossa otetaan huomioon myös nuorten haavoittuvaan asemaan liittyvät tekijät   Euroopan ihmisoikeussopimuksien tulkinnassa.  Duarte Agostinho ym. tapauksessa ryhmä portugalilaisia nuoria ja lapsia on haastanut kaikkiaan 33 Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittanutta valtioita riittämättömistä ilmastopoliittisistatoimista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kanteen taustalla on nuorten ja lasten näkemys siitä, että riittämättömät ilmastotoimet ovat loukanneet nuorten ja lasten oikeutta hyvään elämään ja että ilmastotoimissa on ikäperustaista syrjintää. (Ilmastolakiluonnos 2021.) Valittajia tukeva järjestö GLAN julkaisee käännösten valmistuessa valtioiden kanteet tapausta käsittelevällä nettisivulla.

Toteutuuko nuorten unelma vahvemmasta ilmastolaista?

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen koskee nuorten tulevaisuutta aivan erityisellä tavalla. Tutkimuksissa on havaittu, että Suomen ja muiden pohjoisten alueiden lämpötila nousee todennäköisesti nopeammin kuin maapallolla keskimäärin (IPCC 2021). Käytännössä ilmastonlämpenemisen on arvioitu vaikuttavan Suomen osalta muun muassa kasvaviin sademääriin ja myrskytuuliin (Ilmastolakiluonnos 2021).  Ilmastokriisin edetessä myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat sosiaaliset, kulttuuriset ja terveydelliset haitat korostuvat (Jaakkola ym. 2018, Otto ym. 2017). Esimerkiksi nuorten kasvanut huoli ja vastuu ympäristön tulevaisuudesta voi heikentää nuorten hyvinvointia ja yleistä jaksamista (Nurmi 2020).

Kuva: Tania Malréchauffé/ Unsplash

Kansallisesti ilmastolaki on keskeisin ilmastopolitiikkaa ohjaava laki, jonka kautta ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa lakiluonnoksessa on asetettu konkreettisia päästövähennystavoitteita, laajennettu viranomaisten edistämisvelvollisuutta kunnallisiin viranomaisiin ja vahvistettu saamelaisten asemaa ilmastopolitiikassa. (Ilmastolakiluonnos 2021.) Nämä ovat tärkeitä lähtökohtia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja yhteneväisiä nuorisotoimijoiden vaatimien tavoitteiden kanssa (Nuorten Agenda 2030). Tällaisenaan lakiluonnoksessa (Ilmastolakiluonnos 2021) jää kuitenkin vaillinaiseksi ilmastonmuutoksen ylisukupolvisuuden tunnustaminen ja nuorten näkökulman huomioiminen ilmastolain toimeenpanossa. Nuorisotoimijoiden yhteiskannanotossa vaaditaan esimerkiksi nuorista koostuvan ja riippumattoman ilmastopaneelin asettamista ilmastopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.  (Nuorten Agenda 2030.) Lakiluonnoksessa ei kuitenkaan esitetä nuorten edustuksen sisällyttämistä Valtioneuvoston asettamaan Suomen ilmastopaneeliin (20 §) tai Saamelaiseen ilmastoneuvostoon (21 §).

Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on herättänyt laajaa kansalaisaktiiviisuutta nuorten keskuudessa Suomessa ja muualla maailmassa (Albrecht ym. 2020). Huoli ilmastosta on tutkimusten valossa todellinen ja perusteltu (IPCC 2018, IPCC 2021, Nurmi 2020, Jaakko ym. 2018). Nuorten osallistuminen ilmastopoliittiseen valmisteluun, suunnittelun ja toteutukseen on myös nuorten keskeinen perustuslaillinen oikeus (731/1999). Parhaimmillaan tämä tarkoittaa välitöntä vuorovaikutusta nuorten ja päätöksentekijöiden kesken. Nuorilla on myös oltava aito mahdollisuus vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin siten, että päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset ennakoidaan ja vaikutuksia seurataan päätösten jälkeen (Iivonen & Pollari 2021). Ilmastolakiuudistuksen kuulemisissa nuoret on huomioitu ilahduttavan hyvin. Samalla nuorten osallistuminen ilmastopolitiikkaan myös lakimuutoksen hyväksymisen jälkeen on tärkeää, jotta ilmastokriisin aiheuttama ylisukupolvinen epävarmuus sekä ympäristökatastrofien taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset (IPCC 2018, Jaakko ym. 2018, Otto ym. 2017) eivät muodosta kohtuutonta taakkaa lasten ja nuorten tulevaisuudelle.

Ilmastolaki on parhaillaan lausuntokierroksella ja lausuntoja voi antaa 6.syyskuuta asti. Kuka tahansa voi antaa lausunnon sähköisen Lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta. Erityisen tärkeää olisi saada mahdollisimman monet nuoret mukaan tutustumaan ilmastolakiehdotukseen ja esittämään kommentit ja ehdotukset tarvittavista korjauksista.

Henna Juusola ja Jukka Viljanen

Kirjoittajat ovat ALL-YOUTH-tutkimushankkeen tutkijoita Tampereen yliopistosta.

Lähteet

Albrecht, E.; Tokola, N.; Leppäsuo, E., Sinkkonen, J.; Mustalahti, I.; Ratamäki, O. & Viljanen, J. (2020). Nuorten ilmastohuoli ja ympäristökansalaisuuden muotoutuminen. Teoksessa: Elina Pekkarinen ja Terhi Tuukkanen (toim.) Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4.

Albrecht, E.; Viljanen, J. & Vaara, E. (2020). Ilmastopolitiikan hyväksyttävyys ja kansalaisosallistuminen ilmastolain uudistuksessa. Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIII 2020, 369–415.

GLAN Global Legal Action Network (2021). The Case. https://youth4climatejustice.org/the-case/

Ilmastolakiluonnos. (2021). Hallituksen esitys. Luonnos 2.7.2021. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=b1b5b108-c665-4eba-b991-207d08da8770

Heiskanen,  H. (2018). Pysäyttäkää ilmastonmuutos – nuoret ilmastokanteiden tekijöinä, ALL YOUTH STN-blogi.

Iivonen, P. & Pollari, K. (2021). Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021: 5.

Ilmastolaki 609/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150609

IPCC. (2021). The Physical Science Basis. Summary for Policymakers. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/#SPM

IPCC. (2018). Summary for Policymakers. https://www.ipcc.ch/sr15/

Jaakkola, J., Juntunen, S., & Näkkäläjärvi, K. (2018). The Holistic Effects of Climate Change on the Culture, Well-Being, and Health of the Saami, the Only Indigenous People in the European Union. Current Environmental Health Reports, 5(4), 401–417. https://doi.org/10.1007/s40572-018-0211-2

Nuorisolaki 1285/2016 https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285

Nuorten Agenda 2030. (2020). Suomeen maailman vahvin ilmastolaki. Kannanotto 30.10.2020. https://nuortenagenda2030.fi/2020/10/suomeen-maailman-vahvin-ilmastolaki/

Nurmi, S. (2020). Oikeus tulevaisuuteen. Teoksessa: Elina Pekkarinen ja Terhi Tuukkanen (toim.) Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4.

Näkkäläjärvi, K.; Juntunen, S. & Jaakkola, J. (2020). SAAMI – Saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen ­hankkeen tieteellinen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys­ ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:25

Otto, I., Reckien, D., Reyer, C., Marcus, R., Le Masson, V., Jones, L., Norton, A., & Serdeczny, O. (2017). Social Vulnerability to Climate Change: A review of concepts and evidence. Regional Environmental Change, 17(6), 1651–1662. https://doi.org/10.1007/s10113-017-1105-9

Suomen perustuslaki 731/1999 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Valtioneuvosto (2019). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma


Jaa sosiaalisessa mediassa. Dela i sociala medier. Share in social media.
Facebooktwitter