Tieto ja toiminta – mistä eväitä nuorten ympäristökansalaisuuteen?

Vuoden 2016 nuorisobarometrin mukaan suuri osa suomalaisista nuorista suhtautuu vakavasti ympäristöuhkiin ja näkee ympäristön tuhoamisen tuottavan kärsimystä tuleville sukupolville. Kuva: Hermes Rivera / Unsplash

Globaalisti suurimmat kysymykset, ilmastonmuutos ja energiaturva, tuottavat ymmärrettävästi epävarmuuden ja turvattomuuden tunteita myös suomalaisille nuorille.

Vuoden 2016 nuorisobarometrin perusteella vahva enemmistö nuorista (85%) uskoi ihmisten toiminnan aikaansaamaan ilmastonmuutokseen. Samalla suuri osa nuorista suhtautui vakavasti ympäristöuhkiin ja näki nykyisen kaltaisen ympäristön tuhoamisen tuottavan kärsimystä ja ongelmia tuleville sukupolville. Nuoret eivät vaikuta kovin toiveikkailta sen valossa, että vain hiukan alle puolet nuorisobarometrin vastaajista uskoi globaalien ja kestävien ratkaisujen mahdollisuuteen ja vielä hiukan pienempi osa tieteen ja teknologian ratkaisevaan rooliin tällaisten löytämisessä. (NB16 s.81, s.46)

Nuorten näkökulmasta nykyiset globaalit ongelmat ovat suuressa määrin aiempien sukupolvien aikaansaamia ja tämänhetkisen toiminnan ylläpitämiä, mutta ne tulevat todennäköisesti vaikuttamaan ihmisiin heidän elinaikanaan sitä enemmän, mitä nuorempia nämä ovat. Sen vuoksi lasten, nuorten ja myös tulevien sukupolvien oikeudet olisi syytä huomioida paremmin päätöksenteossa.

Lapsilla ja nuorilla on yleisesti alhainen asema erilaisissa vallan linnakkeissa, ja heidät nähdään usein marginaalisena ryhmänä ”aikuisten yhteiskunnassa”. Väitän, että tätä he eivät kuitenkaan globaalisti ole: vaikka osuus on laskenut viime vuosisadalta, yli puolet maailman väestöstä oli edelleen alle 30-vuotiaita vuonna 2012 (Euromonitor International 2012).

Nuorilla on kiistämätöntä merkitystä. Vaikka heillä ei juuri nyt olekaan hallussaan valta-asemia merkittävissä instituutioissa, he tulevat aikanaan olemaan niitä aikuisia, jotka valtaa käyttävät.

Lisääntyvä ympäristötietous ei heijastu suoraan arjen valintoihin

Nuorisobarometrin vakiokysymyksiä useampina vuosina on ollut: ”Miten tärkeää sinulle on, että 35-vuotiaana olet saavuttanut seuraavia asioita?”, yhtenä osa-alueena ”Mahdollisuus tehdä ympäristöä ja luontoa säästäviä kulutusvalintoja”. (NB16)

Vastaukset ovat vaihdelleet eri vuosina. Toiseksi korkeimman arvostelman, ”melko tärkeää”, osuus on vaihdellut tämän alueen osalta vähän, 45-48% välillä, kun taas korkein, ”erittäin tärkeää”, on vuoden 2016 barometrissa (33%) laskenut viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2007 (38%), jolloin se oli myös merkittävästi korkeampi kuin viisi vuotta aiemmin (28%). Neljä kyselyä kattavan vertailuaineiston korkein arvo saatiin vuonna 1998, jolloin se oli 39%.

Mistä kertoo, että ympäristöongelmia ja kuluttamisen vaikutuksia koskevan tiedon lisääntyessä halukkuus toimia ei ole muuttunut johdonmukaisesti samaan suuntaan? Ehkä ympäristöasiat ovat olleet välillä enemmän esillä ja toisinaan marginaalissa, vaikka asiantuntijoiden esittämä tilannearvio ei olisikaan suoranaisesti muuttunut vähemmän hälyttäväksi?

Vaikka 66% prosenttia nuorisobarometrin vastaajista allekirjoittaa väittämän ”tuotantoa ja kulutusta tulisi vähentää ympäristösyistä”, näin vastanneista vain noin kaksi kolmesta ilmoittaa pyrkineensä toteuttamaan tätä omassa arjessaan. Tässä törmätään intressiristiriitaan yksilöllisten ja yhteisöllisten arvojen, henkilökohtaista elämää välittömästi määrittävän oman aineellisen elintason ja suurten, monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemisen välillä (NB16 s.81-82, Albrecht 24.1.2018).

Nuorisobarometrin perusteella nuoriso pitää teknologian kehitystä ja sen vaikutusta sosiaalisuuden ja elämäntapojen muutoksiin melko väistämättöminä. Nuoret ovat ensimmäisinä mukautumassa näihin muutoksiin ja ottamassa käyttöön uusia teknologioita, samalla kun suuri osa kuitenkin suhtautuu tähän kriittisesti. Teknologiauskoakin löytyy, erityisesti poikien keskuudessa, jotka tyttöjä useammin sekä toivovat sen roolin vahvistuvan että uskovat sen voivan ratkaista myös ympäristöongelmat.

Aktiiviseksi ympäristökansalaiseksi kasvaminen

Nuoret ovat maailmassa niin sanotusti aloittelijoita ja nuoruus on yleisesti varsin turbulentti elämänvaihe, mutta yhdessä lapsuuden kanssa se myös luo pohjan aikuisuudelle.

Ympäristökriisin vaatimien toimien kannalta nuorissa on valtava potentiaali: heidän asenteensa ja maailmankuvansa ei ole vielä täysin ”luutunut”, vaan kehittymässä ja avoin vaikutteille. Ympäristötietoisen ja -aktiivisen sukupolven mahdollisuus nousee osin siitä, että nuoret ovat alttiita haastamaan heille periytyneet arvot, asenteet ja toimintamallit. Haastamista kaipaakin esimerkiksi länsimaissa normiksi muodostunut ylikulutukseen perustuva elämäntapa, josta on valitettavasti tullut laajalti tavoiteltava ihanne myös globaalissa etelässä.

Miten nuoret voisivat kasvaa luottamaan mahdollisuuksiinsa vaikuttaa asioihin ja tämän myötä sitoutua ympäristöongelmien ratkaisemiseen tähtääviin tavoitteisiin ja toimintoihin, kuten arjen kestäviin käytäntöihin? Millaista tietoa ja osallistumista he toisaalta myös osaltaan voisivat tuoda politiikkaprosesseihin? Tähän toivon kiinnostavan ja laajan ALL-YOUTH-tutkimusprojektin osaltaan tarjoavan esimerkkejä: minkälaisia kokeiluja esimerkiksi kouluympäristössä olisi mahdollista toteuttaa?

Ruohonjuuritason käytännön toimintaan nuoret voisi olla helpompi saada mukaan kuin ylhäältä ohjattuihin toimiin, joihin heidät on kysymättä velvoitettu osallistumaan. Matalan kynnyksen kokeilut voisivat parhaimmillaan tehdä yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät aiheet läheisemmiksi sekä tarjota voimaannuttavia kokemuksia vaikuttamisen mahdollisuudesta.

Lauri Kauppila 

Opiskelija, Itä-Suomen yliopisto

Teksti perustuu ympäristöpolitiikan Ihminen ja ympäristö -kurssin esseeseen (vastuuopettaja Irmeli Mustalahti)

 Lähteet:

Albrecht, Eerika. Ympäristökansalaisuus ja oikeudenmukaisuus: osallistumisen mahdollisuudet ja esteet, luento Itä-Suomen yliopistossa 24.1.2018

Euromonitor International. Special Report: The World’s Youngest Populations 13.2.2012 https://blog.euromonitor.com/2012/02/special-report-the-worlds-youngest-populations-.html/

Myllyniemi, Sami (toim.). Katse tulevaisuudessa – Nuorisobarometri 2016 (NB16)  https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2017/03/Nuorisobarometri_2016_WEB.pdf/


Jaa sosiaalisessa mediassa
Facebooktwitter