Edistääkö laajennettu oppivelvollisuus nuorten yhdenvertaisuutta?

Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen on herättänyt paljon julkista keskustelua. Laajennetun oppivelvollisuuden toivotaan edistävän yhdenvertaisuutta ja kansallista osaamistasoa, mutta epäselvää on miten laajennettu oppivelvollisuus vaikuttaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen pitemmällä aikavälillä. Oppivelvollisuuden tasa-arvotavoitteiden toteutuminen edellyttääkin oppivelvollisuuslain vaikutusten arviointia ja seurantaa lasten ja nuorten näkökulmasta.

Onko nuorilla oikeus osallistua keskusteluun tulevaisuudesta?

Koronakriisin yhteiskunnallisista vaikutuksista käydään tällä hetkellä intensiivistä keskustelua. Poikkeustilanne on heikentänyt työllisyyttä ja vähentänyt työpaikkoja. Vaikka huoli nuorten asemasta työmarkkinoilla on perusteltua, keskustelua käydään varsin yksipuolisesti. Syrjäytymiskeskustelun hegemoninen asema voi peittää alleen monia tärkeitä ulottuvuuksia, jotka liittyvät nuorten työelämäsuhteeseen tai laajemmin työn merkityksiin yhteiskunnallisena osallisuutena. On tärkeää pohtia, voivatko vahvistunut syrjäytymispuhe ja sen mukaiset toimenpiteet lisätä nuorten paineita löytää oma työelämäpolkunsa.

Tutkien ja tarinoiden – tutkimuksia ja kokeiluja pakolaistaustaisten nuorten kanssa

Suomessa asuvat pakolaistaustaiset nuoret ovat monin tavoin leimattu ryhmä. Heistä puhutaan julkisessa keskustelussa usein uhreina, riskeinä tai uhkina, ja heidän oletetaan tarvitsevan paljon tukea päästäkseen elämässään eteenpäin. Pakolaistaustaiset nuoret kokevat yhteiskunnassa syrjintää, mutta siitä huolimatta he tekevät kovasti töitä tullakseen hyväksytyksi suomalaisten joukkoon.

Varhaisen itsenäistymisen odotus kaipaa ravistelua – kolme näkökulmaa kohti kestävämpiä itsenäistymisen polkuja

Nuoret toivovat oikeutta omantahtiseen itsenäistymiseen. Pyöreän pöydän keskustelussa pohdittiin, millaiset palvelut, kohtaamiset, politiikka ja yhteiskunnalliset arvot mahdollistavat tämän.

”Huomenna olis muuten se lakko…” – Tutkimushavainnosta sarjakuvaksi

Syksyn alussa keräsin kokoon ALL-YOUTH-hankkeen tutkimustuloksia nuorten vaikuttamisen kokemuksista ja yhteiskunnallista osallistumista koskevista näkemyksistä (esim. Albrecht ym. 2020; Meriläinen & Piispa 2020; Honkatukia ym. tulossa). Vaikka olin itse tehnyt tutkimusta juuri tästä aiheesta, lukiessani kollegojen tekstejä yllätyin siitä, miten vahva viesti nuorten yhteiskunnallisesta kiinnostuksesta ja vaikuttamisen halusta aineistoistamme välittyi. Syksyn aikana tästä tutkimushavainnosta syntyi yllä oleva sarjakuva.

Päättäjien ja virkamiesten on varmistettava nuorten äänen kuuluminen maakunnissa

Maakunnallisten nuorisovaltuustojen toiminta edellyttää moniäänistä ja -tasoista toimintaa: kuntien ja maakuntien sekä päättäjien ja virkamiesten välistä yhteistyötä sekä kaikkien nuorten ääntä!

Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma kannustaa kehittämään myös paikallista konfliktienratkaisua

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma Nuoret, Rauha ja Turvallisuus kehottaa kansallisia hallituksia lisäämään nuorten osallistumista päätöksenteon kaikilla tasoilla konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Paikallisten ympäristökonfliktien sovittelu on tärkeä osa sitä.

Pitäisikö kansalaisaloite avata myös alaikäisille?

Kansalaisaloitteeseen saa vakuuttavuutta kun huolehtii, että perusasiat ovat kunnossa. Nuorille kansalaisaloite on kohtalaisen tuttu asia. Tutkijatohtori Heta Heiskanen pohtiikin tulisiko se avata myös alaikäisille.