Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma kannustaa kehittämään myös paikallista konfliktienratkaisua

Kuva tämän vuoden ympäristösovittelun kurssilta. Kuva: Kun Woo Ro

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestettiin kansainvälinen ympäristösovittelun kurssi elokuussa 2018. Kurssin päärahoittajana toimi pohjoismainen NOVA-yliopistoverkosto ja Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamat ALL-YOUTH ja CORE -hankkeet olivat aktiivisesti järjestelyissä mukana.
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma Nuoret, rauha ja turvallisuus kehottaa kansallisia hallituksia lisäämään nuorten osallistumista päätöksenteon kaikilla tasoilla konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Suomi on päättänyt laatia päätöslauselmasta kansallisen toimintaohjelman ensimmäisenä maailmassa. Kestävän rauhan puolesta on työskenneltävä kansainvälisillä foorumeilla ja kansallisella tasolla, mutta yhtä tärkeää on toimia paikallisesti, sillä monet ympäristöön liittyvät konfliktit ovat paikallisia.

Viisipäiväinen ympäristösovittelun maisteri- ja tohtoriopiskelijoille suunnattu koulutus oli kurssisarjan kolmas. Ensimmäinen kurssi järjestettiin vuonna 2016 Joensuussa. Viime vuonna kurssista vastasi Kööpenhaminan yliopisto. Vuonna 2019 on vuorossa Norjan Life Sciences -yliopisto yhdessä Agderin yliopiston kanssa.
Vuoden 2016 kurssin keskiössä oli mäntymetsien ympäröimä vuoristoinen kylä Oaxacan osavaltiossa Meksikossa. Kylä on yksi professori Irmeli Mustalahden kansainvälisistä tutkimuskohteista ja tutkimusta tehdään yhdessä meksikolaisten tohtoriopiskelijoiden, Violeta Gutiérrez Zamora ja Diego García Osorio, kanssa. Kylä on tuttu monelle suomalaiselle metsäasiantuntijalle, sillä se oli Suomen kehitysyhteistyön kohteena 1980- ja 1990 -lukujen vaihteessa. Tulokset olivat niin hyviä, että Meksikoa pidettiin metsäsektorin kehitysyhteistyön mallimaana.

Ympäristösovittelun kurssi verkostoituu. Kuva: Antti Erkkilä 20.8.2018

Nykyisin kylä on taloudellisesti omavarainen. Puuta jalostavien yritysten lisäksi kylä omistaa myös mm. juomaveden pullotuslaitoksen.
Tutkimuksen kohteena oleva meksikolainen vuoristokylä on luonnonkaunista seutua. Ilma on puhdasta ja viileän raikasta. Epäonnekseen kylällä on ollut naapurikylien kanssa rajakiistoja, jotka periytyvät vuosisatojen takaa. Konfliktit ovat ajan myötä kehittyneet hyvin monisyisiksi ja niihin ovat sotkeutuneet paikallishallinnon lisäksi myös
osavaltion viranomaiset. Kiistat ovat johtaneet jopa aseellisiin kahakoihin, eikä kuolonuhreiltakaan ole vältytty.

Professori Irmeli Mustalahti tutustui kyseiseen kylään ensimmäisen kerran syksyllä 2015. Tarkoitus oli selvittää, voitaisiinko siellä tehdä osallistavaa kylätutkimusta.
Kyläneuvosto suhtautui tutkimusideaan myönteisesti. Edellytyksenä oli kuitenkin, että presidentti Martti Ahtisaari saapuu sovittelemaan kylien välisiä kiistoja. Presidentti Ahtisaari oli kyläläisille tuttu helmikuussa 1999 tehdyn vierailun vuoksi.

Rauhan välityksestä paikallisten konfliktien sovitteluun

Namibian yliopiston (UNAM) johdon ja suurlähettiläs Bonny Haufikun vieraillessa Itä-Suomen yliopistossa syyskuussa 2015 kävi ilmi, että myös Namibiassa tarvitaan ympäristösovittelun taitoja. Yliopiston rehtori professori Lazarus Hangula toivoi, että Itä-Suomen yliopistosta saataisiin asiantuntemusta maankäyttöön liittyvien kiistojen kohtaamisessa.

Syntyi ajatus, että kansainvälisesti saattaisi olla tilausta uudentyyppiselle, paikallisten ympäristökonfliktien ratkaisuun ja sopimiseen tähtäävälle koulutukselle. Professori Irmeli Mustalahden johdolla suunnittelimme ympäristösovittelun intensiivikurssin, jolla käsiteltäisiin osallistujille ja heidän taustaorganisaatioilleen tärkeitä luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyviä konflikteja. Kurssin sisältö koostui erityisesti metsävaroja, luonnonsuojelua, kaivostoimintaa ja maa-alueiden käyttöä koskevien konfliktien problematiikasta.

Päätettiin, että ensimmäisellä kurssilla päähuomio olisi meksikolaisen vuoristokylän intiaaniyhteisön metsäkiistan ratkaisukeskeisessä käsittelyssä. Kurssille identifioitiin viisi kyläläistä. Valitussa ryhmässä oli korkeasti koulutettuja ammatinharjoittajia, väitöskirjantekijöitä ja yhteisöpohjaisen metsähankkeen vastuuhenkilöitä. Ajatuksena oli irrottaa meksikolaiset konfliktistaan ja tuoda heidät neutraalille maaperälle Pohjois-Karjalaan. Kurssia päätettiin tarjota myös viidelle Namibian yliopiston tutkijalle ja opiskelijalle vastauksena Namibian yliopiston Itä-Suomen yliopistolle esittämään pyyntöön.

Koulutus vaatii taloudellisia voimavaroja

Varsin pian selvisi, ettei erillistä lisärahoitusta ympäristösovittelua käsittelevän kurssin suunnitteluun ja toteutukseen saataisi Itä-Suomen yliopistolta. Yliopiston johto ei vakuuttunut asiasta, vaikka yritimme ”naamioida” rahoitustarpeet tulevaisuuden koulutusvienti-innovaatioksi.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelma oli alkanut rajulla kehitysyhteistyövarojen leikkauksella, joten oli selvää, että myöskään Suomen ulkoministeriöstä ei saataisi taloudellista tukea. Tunnusteluja tehtiin Suomen Namibian ja Meksikon suurlähetystöihin. Meksikon Suomen suurlähetystössä Helsingissä vastaanotto oli lämmin, mutta suurlähettiläs Norma Pensado Moreno ei sitkeistä ponnisteluista huolimatta saanut rahoitusta järjestymään.

Ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairisen kanssa kartoitettiin ympäristösovittelun parhaita kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. Presidentti Martti Ahtisaaren perustama CMI-konfliktinratkaisujärjestö oli ensimmäisten selvitettävien tahojen joukossa, mutta sekin on kärsinyt säästötoimista, eikä sillä ollut voimavaroja uusiin avauksiin.

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston johtaja, professori Jari Kouki kehotti hakemaan rahoitusta pohjoismaiselta NOVA-yliopistoverkostolta. NOVA (The Nordic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network) yliopistoverkosto rahoittaa pohjoismaisena yhteistyönä järjestettyjä jäsenyliopistojen maisteri- ja jatkokoulutuskursseja. Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto on NOVA jäsenorganisaatio, ja siten oikeutettu hakemaan järjestön rahoitusta. Metsäosastolle sopi hyvin tulla NOVA-rahoituksen hakijaksi.

Ensimmäinen asiantuntijapalaveri kurssin sisällöstä ja opettajista järjestettiin Tiedepuistolla Joensuussa marraskuussa 2015. Kutsuimme paikalle metsäekonomian ja -politiikan yliopistotutkijan Jukka Tikkasen Itä-Suomen yliopistosta, ihmisoikeus- ja ympäristötutkija Heta Heiskasen Tampereen yliopistosta, Päivi Kapiainen-Heiskanen Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hankkeesta Lapin yliopistosta ja Akordi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Peltosen.

Pohjoismaisiksi partnereiksi valikoituivat Kööpenhaminan yliopisto, Norjan Life Sciences -yliopisto (NMBU) Åsissa ja Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto (SLU) Uppsalassa. Yhteydet näihin yliopistoihin ovat peräisin professori Irmeli Mustalahden tohtoriopintojen ajalta Kööpenhaminan yliopistossa, missä hän myös väitteli vuonna 2007 osallistavan metsäpolitiikan ja -hankkeiden vaikutuksista.

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto jätti NOVA-yliopistoverkostolle rahoitushakemuksen ympäristösovittelun kurssista helmikuussa 2016. Hakemuksen allekirjoitti osaston uusi johtaja, professori Jouni Pykäläinen. Rahoitus myönnettiin neljälle viisipäiväiselle jatkokoulutuskurssille. NOVA-rahoitus kattaa ulkopuolisten opettajien matkustus- ja majoituskulut, mutta ei vastaavia opiskelijoiden kuluja. Kyläläisiä tutkittavasta meksikolaisesta kylästä ei siten saatu mukaan vuoden 2016 kurssille Suomeen.

Kansainväliseksi sovittelun asiantuntijaksi saatiin professori Mara Hernández Estrada Meksikon CIDE-yliopistosta, missä hän koordinoi neuvotteluun, sovitteluun ja vuorovaikutukseen keskittyvää tutkimusohjelmaa. Hän on ympäristösovittelun uranuurtajan Consensus Building Instituten kansainvälisen verkoston perustajajäsen. Meksikolaiset tutkijat Diego García Osorio ja Violeta Gutiérrez Zamora tutustuttivat kurssilaiset tutkimuksen kohteena olevan kylän historiaan ja sosioekonomisiin oloihin.

Professori Mara Hernández antaa ohjeita ryhmätyöhön. Kuva: Varpu Heiskanen 21.8.2018.

Vuoden 2016 kurssi järjestettiin yhteistyössä Akordi Oy:n kanssa. Kurssin suunnitteluun ja toteutukseen osallistui toimitusjohtaja TkT Jonna Kangasoja, joka on saanut neuvottelu- ja sovittelukoulutuksensa Harvardin yliopiston Program on Negotiation -ohjelmassa sekä MIT:ssa. Kurssin alkaessa HT Lasse Peltonen oli jo aloittanut Itä-Suomen yliopiston ympäristökonfliktien ratkaisun määräaikaisena professorina. Kurssin opettajina toimivat lisäksi professori Jens Emborg Kööpenhaminan yliopistosta, HT Heta Heiskanen Tampereen yliopistosta, FT Tero Mustonen Lumimuutos Osuuskunnasta sekä professori Irmeli Mustalahti ja MMT Jukka Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Meksikolaisen kylän johdolle annetusta lupauksesta pidettiin kiinni. Kyläläisille järjestettiin vuonna 2017 kaksi sovittelukoulutusta Oaxacassa. Kylä rahoitti itse osan koulutuksen kuluista ja tarjosi tutkijoille majoituksen, ruuat ja tukea koulutuksen järjestämisessä.

Vuoden 2018 ympäristösovittelun kurssiin voi tutustua myös Juha M. Kotilaisen ja Emma Luoman blogeissa. Kurssille osallistui 28 opiskelijaa, jotka edustivat yhteensä 17 eri maata.

Antti Erkkilä

Kestävää hyvinvointia luomassa -osatutkimuksen tutkija

Projektitutkija, Itä-SUomen yliopisto

 

 


Jaa sosiaalisessa mediassa. Dela i sociala medier. Share in social media.
Facebooktwitter